Työhyvinvointitoimenpiteiden merkityksellisyys henkilöstön näkökulmasta

Tämä työ on tehty toimeksiantona anonyyminä säilyvälle kaupan alan keskisuurelle toimijalle, Yritys X:lle, kohderyhmänä päätoimipisteen henkilöstö pois lukien yritysostojen kautta taloon tulleet henkilöt sekä yrityksen ylin johto. Työn tavoitteena on selvittää Yritys X:n työhyvinvointitoimenpiteiden merkityksellisyyttä henkilöstön näkökulmasta. Tutkimusaineisto on kerätty laadullisen tutkimuksen menetelmin puolistrukturoitujen yksilöhaastatteluiden muodossa, jotka toteutettiin Yritys X:n henkilöstön keskuudessa maalis- ja huhtikuun 2018 aikana. Haastattelut henkilöt ovat pääosin tyytyväisiä Yritys X:n työhyvinvoinnin toimiin ja suurin osa haastatelluista henkilöistä on sitä mieltä, että Yritys X panostaa riittävästi työhyvinvointiin. Käytetyimpiä ja eniten hyödynnettyjä Yritys X:n työhyvinvoinnin käytännön toimista puolestaan olivat hyvinvointikartoitus, kulttuuri- ja liikuntasetelit, esimieskoulutus sekä työnantajan tukemat harrastekerhot. Nykyisistä työhyvinvoinnin toimista he eivät poistaisi mitään, sillä vaikka he eivät itse hyödynnä kaikkia tarjolla olevia henkilöstöetuja ja työhyvinvoinnin toimia, he kokevat niiden olevan tärkeitä jollekin toiselle. Myös valinnanvapauden ja mahdollisuuksien antaminen katsottiin hyväksi, mikä myös puoltaa nykyisten työhyvinvoinnin toimien säilyttämistä. Parantamisen varaa katsottiin olevan tarjolla olevien työhyvinvoinnin toimien viestinnässä, työkuormituksen tarkastelussa ja jaksamisen haasteiden havainnoinnissa. Myöskin hyvinvointikartoitusten ei koettu johtavan jatkotoimiin tai parannuksiin, minkä osalta Yritys X:llä on työnantajana näytön paikka tuoda henkilöstölleen esille se, että näistä kartoituksista seuraa jatkotoimia, mitkä jatkotoimet ovat ja miten ne toteutetaan. Työhyvinvoinnin toimien koettiin jättävän henkisen hyvinvoinnin liian vähäiselle huomiolle työhyvinvoinnin toimien ja tarjottujen henkilöstöetuuksien keskittyessä vahvasti fyysisen kunnon ylläpitoon ja edistämiseen. Haastatellut henkilöt toivoisivat, että henkiseen hyvinvointiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota, ja henkiseen hyvinvointiin tarjottaisiin tukea ja hyvinvointitoimia. Haastattelujen perusteella ehdottaisin jatkotoimiksi ja kehityskohteiksi Yritys X:lle työhyvinvoinnin toimien ja saatavilla olevien etuuksien viestinnän kehittämistä, jotta koko henkilöstö olisi tietoinen tukitoimista ja mahdollisuuksista. Työkuormitukseen ja jaksamiseen liittyen esimiesten kouluttaminen ja jaksamisen haasteiden tunnistamisen ja työkuormituksen arvioinnin osalta olisi haastattelujen tuomien vastausten perusteella myös tarpeen. Viimeisenä kehityskohteena ehdottaisin Yritys X:n suunnittelevan sitä, miten Yritys X voisi tulevaisuudessa olla työhyvinvoinnin saralla edelläkävijänä ja kuinka tätä voitaisiin hyödyntää työnantajamielikuvan kohottamiseen, uusien työtekijöiden houkuttelemiseen sekä jo talossa olevan henkilöstön sitouttamiseen