Puutarhajätteestä Biomullaksi

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, soveltuuko puutarhajätteestä syntynyt kompostimulta kasvualustaksi ja mikä olisi optimaalinen resepti multaseoksen suhteen esimerkiksi nurmikolle. Työn toimeksiantajana on jätealan yritys Napapiirin Residuum Oy, jonka toimialue kattaa päätoimipaikan Rovaniemen lisäksi Ranuan ja Pellon kuntien alueet. Kaatopaikkojen sulkemisen myötä on noussut esille kysymys siitä, miten puutarhajätteitä voidaan tulevaisuudessa kierrättää, sillä aiemmin suurin osa yhdyskuntien puutarhajätteistä on käytetty kaatopaikkojen täyteaineina ja maisemoinnissa. Selvitystyössä käytettiin jo olemassa olevaa tietoa, kuten aiheeseen liittyviä tutkimusjulkaisuja ja artikkeleita. Työn pohjana oli lainsäädännön lisäksi puutarhajätekasasta otettujen kahden näytteen viljavuustutkimustulokset, joita verrattiin Viherympäristöliiton suosituksiin kasvualustaohjearvoiksi. Myös alan asiantuntijoita haastateltiin näkemyksistään ja kokemuksistaan koskien puutarhajätekompostin käyttöä maanparannusaineeksi ja kasvualustaksi. Tulosten mukaan ravinnepitoisuudet molempien näytteiden osalta olivat suurimmaksi osaksi yli suositusarvojen. Näytteiden välillä oli myös eroja ja kompostin suurin ongelma onkin epätasalaatuisuus. On kuitenkin huomioitava, että lopullisessa analyysissä ei mitata pelkästään puutarhajätekompostin ravinnepitoisuuksia, vaan suunnitellun seoksen, eli kivennäisaineksen ja kompostin. Ravinteet myös tasaantuvat kasvualustassa ensimmäisen vuoden aikana. Puutarhajätekomposti soveltuu kasvualustaksi tai maanparannusaineeksi, mikäli se ei sisällä laissa määriteltyjä haitallisia aineita yli raja-arvojen. Optimaalisin käyttötarkoitus on kotipihoille ja vaatimattomille nurmikoille, jotka eivät fysikaalisilta ominaisuuksiltaan vaadi kasvualustalta niin paljon kuin esimerkiksi urheilukenttien nurmikot tai viherkatot. Kasvimaiden osalta kompostimullan käyttö on vielä tässä vaiheessa kyseenalaista, sillä suurin ongelma puutarhajätekompostin käytölle ovat rikkakasvien siemenet. Myös kasvitautiriski ja muut haitta-aineet voivat estää mullan käytön kasvimaille. Valmiin seoksen soveltuvuutta kasvualustaksi tulee arvioida uudelleen sen jälkeen, kun valmiin kasvualustan ravinnepitoisuudet, rakeisuuskäyrä ja haitallisten aineiden pitoisuudet on mitattu. Kun optimaalinen peruskasvualusta on saatu valmiiksi, voidaan sen jälkeen pohtia lisäravinteiden, kalkituksen, turpeenkäytön, saveksen ym. tarvetta käyttökohteesta riippuen