Lapsettomuuden psykososiaalinen vaikutus yksilön hyvinvointiin ja hoitohenkilökunnalta saadun tuen merkitys

Lapsettomuus on yleinen ongelma, joka koskettaa kymmeniä tuhansia pareja Suomessa. Lapsettomuuden kohtaamisessa ei saa painottua vain lääketieteellinen osaaminen, vaan hoitohenkilökunnan tulee pystyä antamaan laadukasta tukea ja neuvontaa koko hoitoprosessin ajan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tahattoman lapsettomuuden psykososiaalisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin sekä selvittää hoitohenkilökunnalta saadun tuen laatua ja merkitystä. Tavoitteena oli tuottaa kokemuksellista tietoa hoitohenkilökunnalle ja siten vahvistaa lapsettomuuden kohtaaville annettavaa tukea ja ymmärrystä. Tutkimuksen teoria pohjautui lapsettomuuden kokemuksen vaiheisiin ja sen psykososiaalisiin vaikutuksiin. Teoriaosuudessa kuvattiin myös syitä lapsettomuudelle sekä millaisia lapsettomuustutkimuksia ja hoitomenetelmiä sen hoitamiseen käytetään. Tavoitteena oli tutkia primaarisen lapsettomuuden psykososiaalisia vaikutuksia ja henkilökunnalta saatua tukea. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n internetsivuilla loka-marraskuussa 2017. Tutkimusaineisto koostuu 47 vastaajan vastauksista. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten perusteella lapsettomuus vahvisti, mutta myös koetteli parisuhdetta. Sosiaalisissa suhteissa vaikutukset näkyivät raskaana olevien ja perheellisten henkilöiden välttämisenä, millä oli yhteys ystävyyssuhteiden heikentymiseen ja sosiaalisten tilanteiden vaikeutumiseen. Lähes kaikki olivat kertoneet lapsettomuudesta lähipiirissä. Lapsettomuuden herättämät tunteet ja kuulijan suhtautuminen vaikuttivat kuitenkin asiasta kertomiseen. Minäkuvan merkittävimmät muutokset olivat nähtävissä naiseuden tunteen ja itsetunnon heikentymisessä. Hoitohenkilökunnalta saatu tuki oli tärkeässä osassa lapsettomuudesta selviytymistä. Monet vastaajista kokivat tuen määrän kuitenkin liian vähäiseksi. Hoitohenkilökunnan tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota lapsettomuuden kohtaavan henkiseen hyvinvointiin. Vastaajat suhtautuivat tulevaisuuteen eri tavoin. Suhtautumisessa tulevaisuuteen oli havaittavissa meneillään olevan lapsettomuuskriisin vaihe.Infertility is a common problem which affects tens of thousands of pairs in Finland. When encountering a person suffering from infertility, only medical expertise should not be emphasized but the health care personnel should be able to give high-quality support and counselling throughout the treatment process. The purpose of this study was to describe the psychosocial impact of unintentional infertility on the person’s well-being and find out the quality and significance of the support from the health care personnel. The aim was to provide empirical information to the health care personnel and thus to strengthen the support and understanding those who are suffering from infertility. The theoretical part is based on the stages of infertility experience and its psychosocial effects. Also the causes of infertility are described and also what kind of infertility tests and treatment methods are used to treat it. The study mainly focuses on psychosocial effects of infertility and support. The study material was collected by an electronic questionnaire on the website of The Finnish Infertility As-sociation Simpukka in October-November 2017. The study material consists of 47 respondents' responses. The method of analysis used in this study was qualitative content analysis. According to the results, infertility made the relationship stronger but also tested it. In social relations the effects were seen as avoiding pregnant women and people who have a family. This was linked to the weakening friendships and difficulty of social situations. Almost everyone had told about infertility in inner circle. However, the feelings of infertility and the attitudes of the audience affected telling about it. The most significant changes in the self-image were seen in the feeling of femininity and weakening self-esteem. The support from the health care personnel was an important part of coping with infertility. Many respondents felt that the amount of aid was too low. In the future, the health care personnel should pay more attention to the mental well-being of the person suffering from infertility. The respondents had different views on the future. The phase of the experienced crisis affected it