Ikäihmisten ja omaisten kokemuksia palveluasumisesta pienkodissa Etelä-Pohjanmaalla

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ikäihmisten asiakastyytyväisyyttä pienkotiasumisesta, asukkaiden sekä omaisten näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan ikäihmisten palvelukeskuksen kanssa. Tutkimuksessa selvitetään asukkaiden ja omaisten kokemuksia pienkoti-asumisesta, millaiseksi he kokevat elämänlaadun sekä miten asukkaat ja omaiset voivat vaikuttaa pienkodin arkeen ja mitkä ovat pienkotiasumisen laadukkaat sekä kehitettävät asiat. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen ja sen aineisto on kerätty haastattelemalla viittä ikäihmistä yksilöhaastatteluin teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Lisäksi kaikilla kymmenellä pienkodissa asuvan lähiomaisella oli mahdollisuus vastata postikyselyyn, joista yhdeksän omaista vastasi kyselyyn. Analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Teoriaosuus on jaettu kolmeen eri aihealueeseen. Ensimmäinen luku käsittelee palveluasumista ikäihmisen elinympäristönä, jossa käydään läpi keskeiset lait, ikäihmisen määrittely ja elämänlaatua sekä kokemuksellisuutta. Toisessa luvussa kerrotaan omaisten osallisuudesta palvelutalossa asuvan elämään ja määritellään omainen ja perhe sekä käsitellään omaisen osallistumista ikäihmisen arkeen palvelukeskuksessa. Kolmas teorialuku käsittelee palveluasumisen laadullisia ja eettisiä periaatteita, joissa käydään tarkemmin läpi asiakaslähtöisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Tutkimustulokset osoittavat, että pienkodin asukkaat ovat tyytyväisiä asumismuotoon ja saamaansa hoivaan ja palveluihin. Myös omaiset kokevat olevansa tyyty-väisiä läheisensä asuinpaikkaan. Asukkaat kokevat elämänlaadun olevan niin hyvää kuin se vain voi olla heidän elämäntilanteessaan, ottaen huomioon iän tuomat rasitteet ja sairaudet. Omaiset voivat vaikuttaa asukkaan arkeen käymällä vierailulla, tehden asukkaan kanssa yhdessä reissuja muuhun ympäristöön ja osallistumalla hoitopalavereihin. Kehitettäviksi asioiksi nousi niin asukkailta kuin omaisiltakin, että hoitohenkilökuntaa saisi olla enemmän paikalla iltaisin ja viikonloppuisin.The purpose of this final project was to examine the customer satisfaction of the elderly. More precisely, we examined how satisfied the elderly are with their place of residence, i.e. a responsible unit for the elderly. The study was conducted in association with a service centre for the elderly located in Southern Ostrobothnia, Finland. In this final project, we examined the residents’ and their next of kin’s experiences of the responsible unit. We focused on how the residents and their next of kin can affect the everyday life of the responsible unit and what they think of the quality of life. Moreover, we examined what are the positive features of the unit and what aspects could be developed. This study is qualitative and the research material was collected by interviewing five elderly persons separately. The data collection method was theme interview. In addition, we sent a questionnaire via mail to the next of kin of the interviewed elderly. Nine answers were received, out of ten questionnaires sent. The data analysis method was content analysis. The theory section is divided into three different topics. The first chapter deals with service housing as a living environment for the elderly. The chapter also introduces the major laws, provides a definition of an elderly person and discusses the quality of life and life experience. The second chapter defines the meaning of a next of kin and a family, and discusses how the next of kin participates in the elderly’s life in general and in the responsible unit, in particular. The third chapter considers the qualitative and ethical principles which concern customer-friendliness and the right of self-determination. The findings prove that the residents of the responsible unit are satisfied with the form of housing and the provided care and services. Similarly, the next of kin feel satisfied with their relatives’ place of residence. The residents feel that the quality of life is as good as it can be, considering the illnesses and ailments that old age brings. The next of kin can contribute to the residents’ everyday life by visiting, taking trips and participating in consultations of care. However, the residents and their next of kin felt that the health personnel could be more often at the responsible unit in the evenings and during the weekends