Potilastyytyväisyys alipaineimuhoidon hoitoprosessiin ja kotihoitoon

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiseksi alipaineimuhoitoa vastaanottavat potilaat kokevat alipaineimuhoidon toteutuksen osastohoidossa, haavapoliklinikalla, terveyskeskuksissa sekä potilaiden kotona. Tarkoituksena oli myös selvittää potilaiden kokemus alipaineimuhoidon hoitoketjun toimivuudesta, sekä selvittää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisten siirtymisten toimivuutta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa potilaiden näkökulmasta alipaineimuhoidon hoitoprosessin toimivuudesta ja saadun tiedon perusteella kartoittaa hoitoprosessin kehittämiskohtia. Opinnäytetyö toimeksiantaja oli erään sairaalan kirurginen vuodeosasto. Potilastyytyväisyyttä koskevia kyselylomakkeita jaettiin myös sairaalan haavapoliklinikalle sekä alueen terveyskeskuksiin haavahoitajille. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat yleinen tieto haavoista, haavan alipaineimuhoito, alipaineimuhoidon hoitoprosessi, laadukas hoito, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, potilastyytyväisyys sekä potilasohjaus. Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä käytettiin sekä määrällisiä, että laadullisia menetelmiä. Tietoa potilastyytyväisyydestä hoitoprosessiin ja kotihoitoon kerättiin puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeiden vastauksista saatu tieto koottiin käyttämällä apuna Excel-taulukkolaskentaohjelmaa ja laadullisista kysymyksistä tehtiin sisällön kuvaus. Opinnäytetyön tulokset osoittavat kyselyyn vastanneiden potilaiden olleen pääosin tyytyväisiä alipaineimuhoidon toteutukseen ja kotihoitoon. Potilaat kokevat tiedon saannin ja ohjauksen pääosin riittäväksi ja osittain riittäväksi alipaineimuhoidon toteutuksen eri vaiheissa, siirtymisvaiheessa toimipisteestä toiseen sekä kotiutumisvaiheessa. Vastausten perusteella kyselylomakkeeseen vastanneet ovat tienneet, miten ongelmatilanteessa tulee toimia tai mistä saavat apua kohdatessaan ongelmia. Kehittämisehdotuksia ei tullut liittyen hoitoprosessiin tai tiedon ja ohjauksen saantiin. Tulokset kuvaavat hyvin kyselyyn vastanneiden tyytyväisyyttä, mutta niitä ei voida yleistää koskemaan kaikkien alueen alipaineimuhoitoa saavien potilaiden tyytyväisyyttä hoitoprosessiin. Työssä onnistuttiin kuvaamaan hyvin potilaiden tyytyväisyyttä hoitoprosessin eri vaiheisiin ja tiedon ja ohjauksen saantiin, mutta kysely ei tuonut esille kehitettäviä asioita prosessista. Pieni vastausprosentti sekä kyselylomakkeen heikkoudet heikensivät validiteettia. Tulevaisuudessa voitaisiin muokata kyselylomaketta vastaamaan paremmin siihen, millaisia ongelmia hoitoprosessissa esiintyy, sekä toteuttaa kysely pidemmällä vastausajalla, jotta vastausprosentti saataisiin suuremmaksi. Myös haastattelu kyselylomakkeen sijasta saattaisi tuoda paremmin esiin potilaiden kohtaamia ongelmia ja vaikeuksia hoitoprosessissa.The purpose of this Bachelor’s thesis was to find out how the patients who receive negative pressure wound therapy experience the implementation of negative pressure wound therapy at inpatient ward, wound policlinic, health centres and at their homes. The purpose was also to find out the patients’ experiences about the functionality of the negative pressure wound therapy treatment process and to find out the functionality between primary and specialised health care. The aim of the thesis was to obtain information from the patient perspective about the functionality of the treatment process and to chart the development needs of the treatment process on the basis of the received information. The commissioner was a surgical inpatient ward of a hospital. The inquiry forms concerning the patient experience were also distributed to the wound policlinic of the hospital and among the wound nurses in the health centres of the area. The theoretical framework of the thesis was formed of common information about wounds, negative pressure wound therapy, treatment process of negative pressure wound therapy, quality of care, law on the patient status and rights, patient satisfaction and patient guidance. This thesis is a study and quantitative and qualitative examinations were used. Data of patient satisfaction of the treatment process and outpatient treatment was assembled with semi-structured inquiry form. The data that was received by the inquiry forms was collected by using Excel spreadsheet program. Content description was made of qualitative questions. The results of this thesis indicate that the patients who filled the inquiry form were mainly satisfied with the implementation of the negative pressure wound therapy and the outpatient treatment. The patients experience that the supply of information and patient instructions were mainly sufficient and partially sufficient at different stages of the implementation of negative pressure wound therapy, in transition between treatment units and when discharged home with the device. According to the results the patients who filled the inquiry form have known what to do in a problem situation and where to get help when there is a problem. Improvement proposals related to the treatment process or the supply of information and patient instructions were not given. The results describe well the patient satisfaction of those who answered the inquiry, but the results cannot be generalized to concern the satisfaction with the treatment process of all the patients who receive negative pressure wound therapy at the area. This thesis succeeded in describing the patient satisfaction at different stages of the treatment process and the supply of information and patient instructions, but the inquiry did not bring out any improvement proposals about the process. Small percentage of answers along with the inquiry forms faults weakened the validity. In the future the inquiry forms could be rewritten to give better answers as to what kind of problems the treatment process retains. The inquiry could also be executed with a longer response time so the number of answers would be higher. An interview instead of an inquiry form could also bring out the problems and difficulties in the treatment process better