KOKEMUSPALVELUOHJAUS OSAKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJA : -Espoon kokemuspalveluohjaajakoulutuksen kokeilu

TIIVISTELMÄ Haatainen, Niina. Kokemuspalveluohjaus osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja -Espoon kokemuspalveluohjaajakoulutuksen kokeilu. Kevät 2018, 61 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi (YAMK). Tarkastelen Stop Huumeille Ry:n Fattaluuta -vertaispalveluohjaajakoulutuksen siirtämistä osaksi Espoon kaupungin aikuisten sosiaalipalveluiden sosiaalista kuntoutusta, jossa koulutuksesta käytetään termiä kokemuspalveluohjaus. Kehittämistoiminnan tavoitteena oli kokeilla ja tutkia mitkä tekijät vaikuttavat koulutukseen ja millä tavoin, sekä miten nämä asiat tulisi huomioida seuraavia koulutuksia kehitettäessä. Kehittämistyössä oli toimintatutkimuksellisia ja yhteistutkimuksellisia elementtejä. Kerran viikossa tapahtunut koulutus järjestettiin keväällä 2017 (tammi-toukokuussa). Ajatuksena oli kokeilun kautta löytää uusia tapoja tehdä sosiaalityötä perustoimeentulotuen siirtyessä aikuissosiaalityön vastuulta Kansaneläkelaitokselle. Aineisto koostui Espoon koulutuksessa ohjaajina toimineiden ammattilaisen (eli minun) ja kokemusasiantuntijan välisestä sähköpostitse käymästä dialogista, koulutuksesta kirjoitetuista päiväkirjamerkinnöistä, koulutuksiin osallistuneiden palautteesta ja yhteisen kehittämispäivän aikana sovelletulla learning cafe -menetelmällä kerätyistä kehittämisideoista. Aineisto on analysoitu teema-analyysiä käyttäen. Koulutukseen vaikuttavia tekijöitä olivat aika, ilmapiiri, koulutukseen osallistujat, koulutuksen ja ohjaajien välinen yhteistyö, lisäksi myös pieneltä tuntuvilla asioilla oli merkitystä. Vaikka osallistujien taustat olivat moninaiset, suurempi merkitys oli sillä, missä vaiheessa omaa kuntoutumista osallistujat olivat. Aika oli tärkeää paitsi oppimisen, myös osallistujien omien prosessien kannalta. Koulutuksen ohjaajien toimiva yhteistyö edesauttoi koulutuksen onnistumista. Ilmapiiri vaihteli koulutuskertojen sisällä ja välillä. Yhteinen ruokailu koulutuskertojen alussa koettiin tärkeäksi ja kahvitarjoilun puute lienee syytä korjata tulevaisuudessa. Tuleville koulutuksille olisi varattava riittävästi aikaa sekä koulutuskertojen suunnitteluun, että toteutukseen. Riittävä aika mahdollistaisi paremmin myös jatkuvan kehittämisen ja kokeilujen systemaattisemman tekemisen koulutuskauden aikana. Osallistujien tukemiselle olisi myös varattava aikaa ja toimintatapoja. Ammattilaisen ja kokemusohjaajan välinen yhteistyö on tärkeää ja sopivan työparin muodostamiseen kannattaa panostaa. Osallistujien osallistami-nen jo koulutuksen suunnitteluun voisi olla keino paitsi osallisuuden kokemuksen lisäämiseen, myös pienten merkityksellisten asioiden tunnistamiseen. Tulevien vuosien sosiaali- ja terveysalan työkentän mullistuksissa kokemus-palveluohjauksen kohtalo vaikuttaa epävarmalta, mutta toisaalta se myös avaa uusia mahdollisuuksia. Asiasanat: vertaispalveluohjaus, kokemuspalveluohjaus, sosiaali- ja terveys-palvelut, osallisuus, kokeileminenABSTRACT Haatainen, Niina. Experience service counselling as a part of social and health care services – Education for experience service counsellors in Espoo as an experiment. Spring 2018. 61 pages, 3 appendices. Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences. Master’s Degree Programme in Social Services, Intoxicants and Exclusion. Degree: Master of Social Services. The aim of this study was to observe the transfer of Fattaluuta peer service counselling education by Stop Huumeille Ry as a part of social rehabilitation for adult social services in the city of Espoo, Finland, where the term "experts by experience service counselling" is used. The purpose of the involvement was to experiment and study which factors affect education and how they affect and how these issues should be taken into account when developing the following educations. The development work consisted of action research and co-research elements. The education took place in spring 2017 (January–May). The idea was to find new ways of doing social work through experimentation when the basic income support was transferred from the responsibility of adult social work to the Social Insurance Institution of Finland. The research material consisted of an e-mail dialogue between the author and an experienced expert in Espoo training, on diary-written diaries, feedback from the participants, and learning-café methods applied during a joint development day. The material was analysed using theme analysis. The factors influencing the education were time, atmosphere, participants, co-operation between the mentors, and also minor issues. Although the backgrounds of the participants were varied, the greater significance was the stage at which the participants were in their own rehabilitation. Time was important not only for learning but also for participants’ own processes. Effective co-operation between the mentors contributed to the success of education. The atmosphere varied within and between the education sessions. Common meals at the beginning of the education session were considered important and the lack of coffee service should be considered in the future. There should be enough time for both executing and planning of upcoming educations. An adequate time would also make it possible to further develop and experiment more systematically during the educating period. There should also be time and effort to support the participants. Co-operation between a professional and an experienced instructor is important and it is worth investing in when finding a suitable pair of work. Involvement of participants in the planning of vocational education could be a means of increasing the experience of inclusion, including identifying minor, but meaningful issues. In the upheavals of the social and health work in the coming years, the fate of the experience service counselling may seem uncertain, but on the other hand, it can also open up new opportunities. Keywords: peer service counselling, experts by experience service counselling, social and health care services, participation, experimentin