Puhevammaisten tulkkauspalvelun soveltuvuus muistisairaille

Eleonora Brandt. Puhevammaisten tulkkauspalvelun soveltuvuus muistisairaille. Kevät 2018, 62s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK). Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, aiheuttavatko muistisairaudet kommunikaatio-ongelmia, käyttävätkö muistisairaat henkilöt puhevammaisten tulkkauspalveluja ja määritelläänkö muistisairaus vammaksi. Opinnäytetyössäni tutkin myös miten muistisairaiden henkilöiden puhevammaisten tulkkauspalvelun käyttöä voi kehittää voi kehittää. Tällä hetkellä muistisairaat henkilöt eivät käytä puhevammaisten tulkkauspalveluita laajalti, mutta osalle kohderyhmää tarve on ilmeinen. Muistisairaan määrittäminen vammaiseksi on vielä yhteiskunnan tasolla kompleksinen. Teoriaosan tarkoituksena oli kuvata, millaisia kommunikaation ongelmia eri muistisairaudet aiheuttavat ja mikä muistisairaiden henkilöiden asema on tällä hetkellä suomalaisessa yhteiskunnassa kommunikaation ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin yksilöllisillä teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin viittä eri henkilöä, joilla oli asiantuntemusta muistisairaista henkilöistä tai palvelujärjestelmään liittyvistä rakenteista. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia haastateltavilla on muistisairaiden henkilöiden kommunikaatio-ongelmista ja puhevammaisten tulkin käytöstä. Haastatteluista ilmeni, että muistisairaat henkilöt eivät käytä tulkkauspalveluja laajalti, vaikka osalle kohderyhmästä hyöty olisi ilmeinen. Valtaosalla muistisairaista henkilöistä on kommunikaatio-ongelmia sekä puheen tuottamisessa että vastaanottamisessa. Sille, että tulkkauspalveluja ei käytetä laajalti, haettiin syitä yhteiskunnan rakenteista, vanhentuneista ajattelumalleista, asenteista ja tietämättömyydestä. Haastatteluissa tuli ilmi, että muistisairaat pitäisi määritellä yhdeksi vammaryhmäksi siinä missä muutkin etenevää neurologista sairautta sairastavat. Haastateltavat toivat esiin erilaisia kehittämisideoita ja ehdotuksia alan edistämiseksi.Eleonora Brandt. Interpreter for speech impairment services for people with memory disorders. 62p. 1 appendix. Language: Finnish. Spring 2018. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Sign Language and Interpreting. Degree: Interpreter The goal of this thesis was to find out whether memory disorders cause communicational problems and if the persons with memory disorders use interpreting services for the speech impaired. The second goal is to find out whether we define memory disorders as an impairment or not and finally development ideas for the field. At this moment it is not common that persons with memory disorders use interpreting services even though for some the need is obvious. Defining a person with memory disorder as an impaired person is complex in our society. The goal for the theory portion of this thesis was to explain what kinds of communicational problems different memory disorders cause and what is the status of a person with a memory disorder in the Finnish society through the lenses of communication and equality. This thesis is a qualitative research. The material was collected via individual theme interviews. I interviewed five different persons who had expertise about memory disorders or about the structure of the service system. The goal was to find out what kinds of experiences did these people had about the communicational problems and the use of interpreters for the speech impaired concerning people with memory disorders. I was able to find out from the interviews that people with memory disorders do not commonly use interpreting services even though for some the advantages would be obvious. Most of the people with memory disorders have difficulties with speaking and understanding speech. The reasons for not using the interpreting service were found to be in the structure of the society, old ways of thinking, attitudes and in the lack of knowledge. I found out that persons with memory disorders should be defined as one impairment group like any other progressive neurological disease. The persons that I interviewed came up with different development ideas and suggestions on the matter of making things better.Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusohjelma: Viittomakieli ja tulkkaus Tekijä: Eleonora Brandt Opinnäytetyön nimi: Puhevammaisten tulkkauspalvelun soveltuvuus muistisairaille Vuosi: 2018 Sivumäärä:62 Liitteiden määrä: 1 Opinnäytetyöni tarkoitus oli selvittää onko henkilön vaikea puhua ja keskustella kun hänellä on muistisairaus. Selvitin myös, käyttävätkö muistisairaat henkilöt puhevammaisten tulkkia. Tällä hetkellä muistisairaat henkilöt eivät käytä paljon puhevammaisten tulkkia. Osa muistisairaista henkilöistä hyötyisi puhevammaisten tulkista. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kerron, miten muistisairaudet vaikuttavat muistisairaan elämään, kun puhuminen ja keskustelu on vaikeaa. Keräsin opinnäytetyöni materiaalin haastattelemalla ihmisiä. Haastattelin viittä eri henkilöä. Henkilöillä oli tietoa muistisairauksista. Haastatteluista tuli esiin, että puhuminen ja keskustelu on muistisairaalle vaikeaa. Puhevammaisten tulkki voi olla avuksi joillekin muistisairaille henkilöille. Ihmiset joita haastattelin kertoivat paljon hyviä ideoita, miten muistisairaiden henkilöiden puhetta ja keskustelua voisi helpotta