Klubitalon nuorten toiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen : 18–35-vuotiaiden nuorten toiminta Itä-Helsingin ja Helsingin Klubitaloissa

Nikkilä, Eija, Pitkänen, Linda & Ylimäki, Jenna-Maria. Klubitalon nuorten toiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen. 18–35-vuotiaiden nuorten toiminta Itä-Helsingin ja Helsingin Klubitaloissa. Kevät 2018. 67 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomin suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Helsingin Klubitalon ja Itä-Helsingin Klubitalon nuorten mielipiteitä Klubitalojen tarjoamasta nuorten toiminnasta sekä kuulla heidän kehitysehdotuksiaan nuorten toimintaan liittyen. Helsingin ja Itä-Helsingin Klubitalot tarjoavat mielenterveyskuntoutujille asiakkaan tarpeista lähtevää työpainotteista toimintaa sekä vertaistukea. Klubitalojen toiminta perustuu kansainväliseen klubitalomalliin. Itä-Helsingin ja Helsingin Klubitalojen nuorten mielipiteitä kartoitettiin työpajojen avulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin ryhmäkeskustelua. Nuorten mielipiteet kerättiin post-it-lapuille. Työpajoja järjestettiin neljä loka–marraskuussa 2017. Kaksi työpajoista järjestettiin Itä-Helsingin Klubitalon tiloissa ja kaksi Helsingin Klubitalon tiloissa. Työpajat pyrittiin pitämään mahdollisimman paljon asiakkaan osallisuutta tukevina. Tavoitteena oli luoda selvitys Klubitalojen nuorten mielipiteistä ja kehitysehdotuksista liittyen nuorten toimintaa. Teoriapohja jakautuu kolmeen pääaiheeseen: mielenterveys ja mielenterveyskuntoutus, asiakasosallisuus ja palveluihin vaikuttaminen ja Klubitalo toimintaympäristönä. Mielenterveys ja mielenterveyskuntoutus –luvussa käsitellään mm. mielenterveyskuntoutusta ja psykososiaalista tukea. Asiakasosallisuus ja palveluihin vaikuttaminen keskittyy asiakasosallisuuden käsitteiden lisäksi esim. nuorten mahdollisuuksiin vaikuttaa palveluihin. Klubitalo toimintaympäristönä esittelee klubitalomallin lisäksi nuorten toiminnan Itä-Helsingin ja Helsingin Klubitaloissa. Opinnäytetyömme tuloksia olivat kaikki nuorten esittämät mielipiteet ja kehitysehdotukset. Tuloksien analyysi tehtiin teemoittelemalla. Tulokset jaettiin neljän eri teeman alle: yhteenkuuluvuuden kaipuu, psykososiaalisen tuen tarve, informaation tarve sekä nuorten toiminnan kehitysehdotukset. Tulosten perusteella nuoret kaipasivat mm. yhteisöllisyyttä sekä yhteisiä kokemuksia ja myös nuorten toiminnan sisältöä haluttiin kehittää. Tulosten teemoittelu selkeytti niitä ja tulokset olivat näin helpommin ymmärrettävässä muodossa.Nikkilä, Eija, Pitkänen, Linda & Ylimäki, Jenna-Maria. Improving the youth activity with a customer-oriented approach. Youth activity of 18–35-year-olds in East Helsinki Clubhouse and Helsinki Clubhouse. Spring 2018. 67 p. 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services (UAS). The purpose of the thesis was to survey opinions of the youth of Helsinki Clubhouse and East Helsinki Clubhouse regarding the youth activity of the Clubhouses. In addition, the youth's suggestions to develop the youth activity were surveyed. Both Helsinki Clubhouse and East Helsinki Clubhouse provide work-oriented activities and peer support for youth recovering from mental illness. The Clubhouses are based on an international clubhouse model. The opinions of the youth of East Helsinki Clubhouse and Helsinki Clubhouse were surveyed using workshops. The opinions and suggestions were written on Post-it Notes. Four workshops were organized between October and November of 2017. Two workshops were organized at the East Helsinki Clubhouse and two at the Helsinki Clubhouse. The objective of the thesis was to report the opinions and suggestions of the youth of East Helsinki Clubhouse and Helsinki Clubhouse regarding the youth activity. The theoretical framework of the study is divided into three parts: mental health and mental health rehabilitation; customer involvement management; and Clubhouses as an operational environment. The results of the thesis were all the opinions and suggestions of the youth regarding the youth activity. The analysis of the data was done by dividing them under four different themes: the yearning for social cohesion, the need for psychosocial support, the need for information and suggestions on how to develop the youth activity. The dividing of the results made it easier to understand them