RYHMÄMUOTOISEN KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN LOIMAAN KAUPUNGISSA – SOSIAALISTA KUNTOUTUSTA VAI TYÖLLISTÄMISTÄ?

Kantola, Kaisa. Ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Loimaan kaupungissa – sosiaalista kuntoutusta vai työllistämistä? Kevät 2018. 54 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa Loi-maan kaupungissa. Työtoiminnan ryhmien suunnittelu ja toteutus olivat osa prosessia, jota arvioitiin toiminnan toteutuksen jälkeen työntekijänäkökulmasta. Tutkimus keskittyi ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan arviointiin työvälineenä sekä tarkastele-maan sen yhteyttä sosiaaliseen kuntoutukseen. Tutkimuskysymyksinä olivat: 1) Miten ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta soveltuu työvälineeksi työllistämispalveluihin? Toinen tutkimuskysymys oli: 2) Miten sosiaalinen kuntoutus toimii välineenä kuntoutta-vassa työtoiminnassa? Aineisto koostui sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan teoreettisesta viitekehyksestä sekä teemahaastatteluaineistosta. Teoreettisessa osassa käsitellään sosiaa-lisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan käsitteitä sekä nuoria kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmänä. Lisäksi kerrotaan lyhyesti Loimaan kuntouttavan työtoi-minnan ryhmän suunnitteluprosessista ja ryhmätoiminnan toteutuksesta tutkimuksen pohjana. Teemahaastatteluaineisto koostuu toimintaan osallistuneiden työntekijöiden haastatteluista. Tutkimuksen metodologia perustuu toimintatutkimukseen ja fenomeno-grafiaan. Näiden metodien pohjalta haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysimene-telmällä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, jonka jälkeen haastatteluaineisto litteroitiin ja luokiteltiin. Tulokset esiteltiin teemahaastattelun pääteemojen mukaisina kokonaisuuksina. Lopuksi tuotoksesta tehtiin päätelmiä ja kehitysehdotuksia. Tuloksista kävi ilmi, että ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta soveltuu hyvin työ-kaluksi työllistämistoimintaan. Hyvänä koettiin erityisesti toiminnan vapaamuotoisuus, liikuteltavuus ja muokattavuus kohderyhmän mukaan. Toiminnan arvioitiin soveltuvan myös sosiaalisen kuntoutuksen työmenetelmäksi. Tuloksista voidaan päätellä sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan olevan hyvin lähellä toisiaan.Kantola, Kaisa. Development of group-based rehabilitative work in Loimaa city – social rehabilitation or employment? Spring 2018. 54 pages. 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki, Degree Programme in Social Services, Degree: Bachelor of Social Services The aim of the thesis was to develop group-based rehabilitative work in the city of Loimaa. The planning and implementation of the working groups were part of a process that was evaluated after the implementation of the work from the employee perspective. The study focussed on evaluating group-based rehabilitative work as a tool and its connection to social rehabilitation. The two research questions were: 1) How is group-based rehabilitative work suited for employment services? Another research question was: 2) How does social rehabilitation work as a tool for rehabilitative work? The material consisted of the theoretical reference framework for social rehabilitation and rehabilitation work and theme interview material. The theoretical part deals with conceptions of social rehabilitation and rehabilitative work and the target group of young people in rehabilitative work. In addition, we briefly describe the design and implementation of Loimaa's rehabilitation work group as the basis for the study. The theme interview material consists of interviews with the employees involved. The research methodology is based on activity research and phenomenography. Based on these methods, the interview material was analyzed by the content analysis method. The interviews were conducted as individual interviews, after which the interview material was read and classified. The results were presented as a whole theme based on theme thematic interviews. Finally, conclusions were drawn from the output and development proposals. It can be concluded from the qualitative research results that group-based rehabilitation work is well suited for implementation in employment. According to the target group, the freedom of information, mobility and customizability of the activity were noteworthy advantages. The activity was also considered to be suitable as a working method for social rehabilitation. The results indicate that social rehabilitation and rehabilitation work are very close to each other