Osallisuuden polulla : lähityöntekijöiden kokemuksia kehitysvammaisten palvelunkäyttäjien osallisuuden tukemisesta

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää aikuisten kehitysvammaisten ryhmäkodissa työskentelevien lähityöntekijöiden nykyisiä työskentelytapoja palvelunkäyttäjien osallisuuden mahdollistajina/tukijoina. Tässä opinnäytetyössä osallisuus ymmärretään henkilön mahdollisuudeksi olla mukana päätöksentekoprosessissa sellaisissa asioissa, jotka koskevat häntä itseään. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jonka avulla mahdollistettaisiin kehittämistoimien ja lisäkoulutustarpeen arviointi niin lähityöntekijöille itselleen kuin heidän työnantajalleenkin. Kehitysvammaisuus on monimuotoinen ilmiö, jota voidaan määritellä useasta eri näkökulmasta. Tähän opinnäytetyöhön kehitysvammaisuuden määrittelyyn otettiin AAIDD:n määritelmä kehitysvammaisuudesta, sillä se on maailmanlaajuisesti käytetty standardi, sekä ICD-10, mikä on Suomessa edelleen käytössä oleva luokitus, jonka perusteella kehitysvammadiagnoosi voidaan antaa. Kehitysvammahuollon historia tuotiin tietoperustaan mukaan, sillä opinnäytetyössä haluttiin saada näkyväksi se asenneilmapiirin muutos, jonka myötä kehitysvammaiset ihmiset ovat saavuttaneet yhdenvertaisen aseman kansalaisina muiden rinnalla. Kehitysvammaisten laitoshuoltoa ollaan purkamassa ja ajankohtainen haaste on saada kaikille laitoksista ja kotoa poismuuttaville kehitysvammaisille omien toiveiden mukaiset, yksilölliset asumisratkaisut. Osallisuuden monimuotoista käsitettä tarkastellaan tietoperustassa eri näkökulmista. Koska tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteena oli ihminen ja hänen toimintansa, toteutettiin se laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Sekä aineiston keruuta, että analysointia ohjasi Harry Shierin osallisuuden polku -teoria. Tulosten mukaan kehitysvammaisten ryhmäkodissa työskentelevät lähityöntekijät ovat motivoituneita työskentelemään palvelunkäyttäjien osallisuuden lisäämiseksi. Palvelunkäyttäjät nähdään yksilöinä, joilla on oikeus päättää itseensä liittyvistä asioista kykyjensä mukaan. Palvelunkäyttäjät tulevat kuulluiksi, heidän mielipiteitään kysytään ja niitä kunnioitetaan. Erilaiset toiveet pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien rajoissa. Palvelunkäyttäjät osallistuvat kaikkeen itseään koskevaan päätöksentekoon ja he saavat päättää itseään koskevista asioista siinäkin tapauksessa, että päätöksestä mahdollisesti seuraa palvelunkäyttäjän kannalta katsottuna negatiivinen lopputulos. Ainoastaan silloin, jos palvelunkäyttäjä on selkeässä vaarassa tai aiheuttaa vaaraa ympäristölleen, lähityöntekijät puuttuvat tilanteeseen; ottavat päätösvallan itselleen ja rajoittavat häntä. Vallan ja vastuun jakamisella pyritään vahvistamaan palvelunkäyttäjien velvollisuutta ottaa vastuu ja kantamaan seuraukset tekemistään päätöksistä. Palvelunkäyttäjien osallisuus lisääntyisi, jos lähityöntekijät hallitsisivat paremmin vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä, erityisesti tukiviittomien osaaminen koettiin puutteelliseksi. Asenteiden ja työskentelytapojen koetaan muuttuneen merkittävästi osallisuutta lisäävään suuntaan viimeksi kuluneiden kahden vuoden sisällä, mutta parannettavaa vielä on.The aim of this thesis was to find out the current working methods of the employees enabling and supporting participation of the mentally disabled service users’ in a group home. In this thesis participation is understood as a person’s opportunity to be a part of the decision-making process in matters concerning oneself. The aim was to provide information that would allow the development of activities and would enable the evaluation of the need for additional training to both the employees and to the employer. Mental disability is a multifaceted phenomenon that can be defined from different points of view. The AAIDD’s definition of mental disability was selected for this thesis because it is the worldwide standard, and ICD-10, which is still in use in Finland when making a mental disability diagnosis. The history of mental disability was introduced in the theoretical background, as the aim of the thesis was to make visible the change in the attitude and atmosphere by which the mentally disabled people have achieved equal status as citizens alongside others. Institutional care for people with mental disability is being dismantled. A topical challenge is to have individual housing solutions tailored to desires to all mentally disabled people moving from institutions and from home. The multifaceted concept of participation is examined from a variety of perspectives in the theoretical background. As the subject of this study was human and one’s own actions, it was carried out as a qualitative study. The data was collected by theme interviews and was analysed with theoretical content analysis. Both collecting the data and analysing it was guided by Harry Shier’s Pathways to Participation theory. According to the results, employees working with people with mental disability are motivated to work to expand the participation of the service users’. Service users are seen as individuals who obtain the right to decide by individual abilities on matters related to themselves. Service users are heard and their opinions are asked for and respected. Hopes are strived to be fulfilled whenever possible. Service users are involved in all decision-making processes about themselves and are granted freedom of choice even if the decision may potentially result in a significant outcome from the service user’s point of view. Only if the service user is in obvious danger or causes danger to the environment will employees stick to the situation, use the authority and limit the service user. By sharing power and responsibility it helps to strengthen the service users’ duty to take responsibility and bear the consequences of their decisions. Participation of the service users would increase if employees were more dominant in alternative and augmentative communication, especially the skills in sign language which was seen lacking. Attitudes and working methods are felt to have changed significantly in a positive direction over the last two years, but there is still room to improve