Kulttuurierojen vaikutus työhyvinvointiin ulkomailla työskennellessä

Tämä opinnäytetyö käsittelee kulttuurierojen vaikutusta työhyvinvointiin ulkomailla. Työn tavoitteena on selvittää miten kulttuurierot vaikuttavat ulkomailla työskentelevien työhyvinvointiin ja miten niihin voi itse vaikuttaa? Tavoitteen tukena ovat tutkimuskysymykset, millä selvitetään miten kulttuurierot vaikuttivat työhyvinvointiin, miten ongelmia voisi ennaltaehkäistä ja millaisen persoonan kannattaa lähteä ulkomaille töihin. Teoriapohjana työssä ovat motivaatioteoriat Maslowilta, Lawlerilta ja Herzbergilta, työhyvinvointimalleja, sekä kulttuuriteorioita Hofstedelta, Hallilta ja Lewisiltä. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista tutkimusta, joka perustuu yllämainittuihin teorioihin ja kolmeen teemahaastatteluun. Teemahaastatteluun vastasi kolme henkilöä, jotka ovat kaikki olleet ulkomailla töissä vähintään vuoden jaksoissa ja lähteneet sinne yksin. Haastateltavat kokivat kulttuurierot eri tavalla riippuen siitä, miten he olivat valmistautuneet, mikä heidän asenteensa oli uutta kulttuuria kohtaan ja miten he ottivat vastaan ongelmatilanteet. Kulttuurierot mm. hankaloittivat työtapaamisia, byrokratian hoitoa, paikallisväestöön tutustumista, sopeutumista ja jokapäiväistä elämää. Itse työtehtävään kulttuurierot eivät vaikuttaneet, mutta työssä viihtymiseen ja työntekoon vaikuttivat. Haastateltavat kokivat kaikki, että parempi valmistautuminen ja kulttuuriin tutustuminen ennalta olisi helpottanut ja nopeuttanut kulttuurieroihin tottumista. Kuitenkin yhtä lailla kulttuuriin tutustuminen tietoisesti ja johdonmukaisesti paikan päällä auttoi sopeutumisessa yhtä paljon kuin ennakointi. Johtopäätökset tutkimukseen olivat, että kulttuurierot vaikuttavat negatiivisesti työhyvinvointiin, jos niihin ei ole ennalta varautunut tai kulttuuriin ei yritä systemaattisesti päästä mukaan myöhemmin. Kulttuurieroihin sopeutumiseen voi pääasiassa vaikuttaa itse omalla asenteellaan, oppimalla uudesta kulttuurista joko etukäteen tai paikan päällä ja tutustumalla paikallisväestöön sekä töissä että yksityiselämässä. Epäonnistumisen hyväksyminen nousi myös tärkeäksi luonteenpiirteeksi, mikä auttoi sopeutumisessa. Kehitysehdotuksina tutkimuksen perusteella ehdotetaan, että varsinkin kansainväliset yritykset järjestäisivät ulkomaalaisille työntekijöille opastusta uudesta työkulttuurista ja sen säännöistä, jotta ei olisi vain työntekijän vastuulla olla aktiivisesti oppimassa uusia tapoja. Olisi myös hyvä järjestää kulttuuriosaamista paikallisille työntekijöille, joilla on paljon eri kulttuureista tulevia työtovereita