Laadukas kuntoutumiskokemus : kokemustieto neurologisen avokuntoutuksen kuntoutuspolun muotoilussa

Asiakaslähtöinen ajattelu ja pyrkimys kehittää kuntoutuksen hoitoketjujen saumattomuutta ovat vahvistuneet sosiaali- ja terveysalalla viime vuosina. Tämä kehitys näkyy niin yhteiskunnallisella tasolla kuin palveluntuottajien tasolla. Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin neurologisten kuntoutujien kokemuksia avokuntoutuksesta. Ensiksi tarkasteltiin kokemuksia kuntoutuspolun eri vaiheista ja toiseksi erityisen merkityksellisistä tekijöistä avokuntoutuksessa. Esiin tulleista asiakkaiden kokemuksista ja heille merkityksellisistä tekijöistä muodostettua asiakasymmärrystä voidaan hyödyntää avokuntoutuspalvelujen kehittämisessä ja asiakaslähtöisessä kuntoutuspolun muotoilussa. Tässä laadullisessa opinnäytetyössä metodologisena lähtökohtana toimi tulkinnallinen fenomenologinen analyysi (Interpretative Phenomenological Analysis). Menetelmä soveltuu kuntoutumiskokemuksen kaltaisiin omakohtaisiin aiheisiin, joita ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Interpretative Phenomenological Analysis tarkastelee tutkittavien kokemuksilleen antamia merkityksiä. Keväällä 2017 toteutettiin kolmetoista puolistrukturoitua teemahaastattelua, jotka litteroitiin ja analysoitiin IPA-menetelmää soveltaen. Tutkittavien kokemuksissa kuntoutuspolusta korostui terapiasuhteen merkitys. Toimivan terapiasuhteen keskeisinä tekijöinä pidettiin hyvää henkilökemiaa ja fysio- tai toimintaterapeutin auditiivista ja taktiilista kuuntelun taitoa ja ammattitaitoa. Tutkittavat kokivat kaikilla kuntoutuspolun osa-alueilla tärkeäksi autonomian toteutumisen ja kuulluksi tulemisen. Tutkittaville merkityksellisiä tekijöitä avokuntoutuksessa olivat terapioiden sulautuminen osaksi arkea, fyysisen kunnon koheneminen, tavallisuudesta poikkeavat terapiakerrat ja välineet sekä mittaamisen käyttö motivoinnin ja seurannan välineenä. Myös terapiasuhde koettiin erityisen merkityksellisenä tekijänä avokuntoutuksessa. Terapiasuhteessa merkitykselliset tekijät rakentuvat hyvästä henkilökemiasta, kuulluksi tulemisesta, autonomian toteutumisesta ja terapiasuhteen pysyvyydestä. Merkityksellisiä tekijöitä, jotka aiheuttivat erityisen negatiivisia kokemuksia, olivat fysioterapeutin vaihtuvuus, kuulluksi tulemisen ja luottamuksen puute sekä puutteet terapiavälineistössä tai tiloissa.Developing co-ordination and seamless care chains in rehabilitation have become important in patient rehabilitation process. Neurological patients often need longer rehabilitation period that can be expensive for the society. Therefore developing rehabilitation pathways is significant both from political and economic point of view. The purpose of this thesis was to examine patients' experiences of the different stages. First, it looks at their experiences of the different stages of their outpatient rehabilitation pathway. Second, it examines the factors they find especially meaningful in the outpatient setting. The customer understanding that arises from the data can be utilized in developing services and modelling outpatient rehabilitation pathways. The method is Interpretative Phenomenological Analysis (IPA). Thirteen semistructured theme interviews were conducted in Spring 2017. The data was transcribed, themed, and analysed using IPA. There are two sets of results. The experiences of the rehabilitation pathway highlighted the significance of therapist-client relationship: good personal chemistry, listening (both auditory and tactile), and professional skills. Realising autonomy and being heard were found important. The specific meaningful factors were integration of therapy in everyday life, improving physical fitness, out of the ordinary therapy sessions and equipment, and the use of measuring tools in motivating and monitoring progression. The relationship with the therapist (good personal chemistry, being heard, realising autonomy, and the constancy of the therapy relationship) was again found meaningful. Negative factors were a high turnover rate of therapist, not being heard, issues with trust, and shortcomings in equipment and facilities. Good rehabilitation experience consists of skills, integration, progression, monitoring, and interpersonal factors. Further research is needed to better understand interpersonality in neurological rehabilitation