Kuuden viikon kiertävä ruokalista ryhmäkoti Luhtarille

Ruoka ja ruokailu ovat merkittävä osa ikääntyvän ihmisen hoitoa. Oikeanlaisella ravinnolla voidaan parantaa ja ylläpitää ikääntyvän ihmisen toimintakykyä ja vireystilaa. Hyvä ravitsemustila vähentää sairauksien riskiä ja edistää sairauksista toipumista. Vanhetessa ihmisen energiantarve pienenee, sillä perusaineenvaihdunta heikkenee ja liikkuminen vähentyy. Proteiinin tarve taas lisääntyy, sillä ikääntyvä elimistö ei kykene hyödyntämään proteiineja toimintoihinsa tarpeeksi tehokkaasti. Myös kivennäisaineiden ja vitamiinien, erityisesti D-vitamiinin, tarve kasvaa ikääntyessä. Ruokavaliolla täytyy turvata sopivan energiansaannin lisäksi myös riittävä proteiinin, vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti. Huolellisella ruokalistasuunnittelulla pystytään tehokkaasti vaikuttamaan ihmisen ravitsemustilaan. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii yksityinen hoiva-alan yritys Luhtikoti Ay. Opinnäytetyö toteutettiin ikääntyvien kehitysvammaisten ryhmäkoti Luhtarille, joka on yksi Luhtikoti Ay:n toimipisteistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella kuuden viikon kiertävä ruokalista Luhtarille. Ryhmäkodin käytössä ei ollut kiertävää ruokalistaa, vaan jokainen ryhmäkodin ohjaaja oli vuorollaan suunnitellut yhden viikon ruokalistan kerrallaan. Ruokalista sisälsi vain aamupalan ja päivällisen. Lounas ja iltapala suunniteltiin päivä kerrallaan. Uuden kuuden viikon kiertävän ruokalistan tuli olla monipuolinen ja ikääntyneiden ravitsemussuositukset huomioon ottava. Ruokalistalta löytyvien ruoka-annosten tuli olla ryhmäkodin asukkaiden makumieltymysten mukaisia ja sellaisia, joiden valmistukseen asukkaat pystyvät osallistumaan. Ruokalistan suunnitteluprosessi aloitettiin lokakuussa 2017. Kuuden viikon kiertävään ruokalistaan suunniteltiin lounas ja päivällinen. Ruokalistan monipuolisuuden varmistamiseksi suunnittelussa käytettiin apuna Mauno & Lipren suunnitteluteoriaa. Ryhmäkodin vanhoja ruokalistoja hyödyntämällä ja toimeksiantajaa haastattelemalla ruokalistalle onnistuttiin valitsemaan asukkaiden makumieltymysten mukaisia annoksia, joiden valmistamiseen asukkaat pystyvät osallistumaan. Ruokalistan ravitsevuus varmistettiin laskemalla ruokalistan ensimmäisen viikon aikana tarjottavien aterioiden ateria-, päivä- ja viikkokohtaiset ravintoarvot JAMIX tuotannonohjaus-järjestelmällä. Ruokalistan ravintoarvoja verrattiin 61–74 vuotiaiden satunnaisesti aktiivisten naisten ravitsemussuosituksiin. Ravintoainelaskelmien perusteella ikääntyvien ravitsemussuositukset toteutuvat ruokalistalla pääosin hyvin. Kahden aterian kohdalla proteiinin saanti jäi suositusten alapuolelle. Näiden aterioiden kanssa ehdotettiin tarjoiltavan proteiinipitoisia lisäkkeitä, jotta proteiinin riittävä saanti saatiin varmistettua