Rahanpesulainsäädännön kokonaisuudistus 2017 – Tilitoimiston näkökulma

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää rahanpesulainsäädännön kokonaisuudistuksen vaikutuksia kirjanpitoa toimeksiannosta hoitavien yritysten eli tilitoimistojen näkökulmasta. Rahanpesulla tarkoitetaan toimia, joiden tarkoituksena on häivyttää laittomasti hankitun varallisuuden alkuperää ja salata rikos. Tavoitteena oli koota viranomaisten ohjeiden ja uuden lainsäädännön perusteella kirjanpitäjille päivitetyt ohjeet velvollisuuksiensa huomioimiseksi. Lisäksi työssä käsitellään tilitoimistojen roolia rahanpesun torjunnassa ja kirjanpitäjien tietämystä aiheesta. Tietoa haettiin pääasiassa valmiista aineistoista, kuten viranomaisten julkaisemista ohjeista ja tiedotteista, tilastoista, lainsäädännöstä ja lain esitöistä. Lisäksi haastateltiin Etelä-Suomen aluehallintovirastossa sekä Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksessa ylitarkastajina työskenteleviä asiantuntijoita. Työssä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä eli aineiston määrän sijaan on keskitytty sen laatuun ja pyritty analysoimaan sitä mahdollisimman perusteellisesti. Työn tulosten perusteella merkittävimpiä asioita uudessa lainsäädännössä tilitoimistojen kannalta ovat riskiperusteisen lähestymistavan korostaminen ja valvontaviranomaisten saamat hallinnolliset sanktiokeinot. Tilitoimistot ovat velvollisia laatimaan riskiarviot rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien hallitsemiseksi. Lisäksi asiakkaan tunnistamista ja sisäistä valvontaa lisätään hieman. Kirjanpitäjien osalta lain velvoitteiden tunteminen osoittautui osittain puutteelliseksi ja koulutuksen lisäämiselle olisi tarvetta. Epäilyttävistä liiketoimista ilmoittamiseen sisältyy myös usein pelko asiakassuhteen menettämisestä. Työn lopputuloksena saatiin kattava ja ajantasainen ohje kirjanpitäjille rahanpesulain tuomien velvollisuuksien noudattamiseksi. Tällaiselle ohjeelle on tarvetta, sillä monien tieto aiheesta on puutteellista ja koulutus on vähäistä ja kallista. Aiheesta voisi tehdä opinnäytetöitä vielä myöhemminkin esimerkiksi selvittämällä kirjanpitäjien näkemyksiä uudesta lainsäädännöstä laajemman tutkimuksen avulla tai luomalla yksittäiselle tilitoimistolle yksityiskohtaiset toimintaohjeet lain velvoitteiden mukaan toimimiseksi.The primary purpose of the thesis was to examine the effects of the anti-money laundering legislation reform from the accounting firm’s perspective. Money laundering means acts whose aim is to fade out the origin of illegally acquired assets and to conceal the crime. The aim was to compile updated guidelines for accountants to take account of their duties, based on the instructions from the authorities and new legislation. In addition, the role of accounting firms in the fight against money laundering and accountants' knowledge on the topic is discussed in the thesis. The information was mainly searched from finished material, such as the instructions and announcements published by the authorities, statistics, legislation and law preparatory work. Furthermore, a senior officer from the Regional State Administrative Agency of Southern Finland and a senior adviser from the Financial Intelligence Unit of the National Bureau of Investigation were interviewed as experts. Methods of qualitative research were used in the thesis, so the focus was on the quality of the material instead of its quantity and an attempt was made to conduct an analysis as thoroughly as possible. Based on the results of the thesis, the most significant issues in the new legislation for accounting firms are the emphasis on the risk-based approach and the administrative sanction measures for supervisory authorities. Accounting firms are obligated to prepare risk assessments to control the risks of money laundering and financing of terrorism. Customer due diligence and internal control are also slightly increased. Accountants' knowledge on their obligations of law proved to be partially deficient and there is need to increase training. Reporting suspicious transactions also often involves fear of losing customer relationships. As an output of this thesis, comprehensive and up-to-date guidelines for accountants were made to comply with their duties of the anti-money laundering law. There is a need for such a guide, because many accountants' knowledge on the topic is defective and there is only little training and it is expensive. More theses on the topic could be made later, for example by canvassing accountants' views on new legislation with wider research or by creating detailed instructions for an individual accounting firm