Metsähallituksen luontokeskusten yrittäjävetoisuus : haastattelututkimus: luontokeskusten toiminnan ulkoistaminen

Suomen kansallispuistojen käyntimäärät ovat jatkuvassa kasvussa, mutta puistojen kunnossapitoon, kehittämiseen ja kävijöiden asiakaspalveluun on yhä vähemmän resursseja. Vastatakseen tähän haasteeseen kansallispuistoja hoitava Metsähallitus on alkanut tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Kansallispuistojen asiakaspalvelu on perinteisesti keskittynyt Metsähallituksen hoitamiin luontokeskuksiin. Monipuolistaakseen luontokeskuksien tarjoamia palveluita ja samalla parantaakseen omaa kustannustehokkuuttaan Metsähallitus on alkanut vuokrata soveltuvia luontokeskuksia yrittäjille. Tällä hetkellä neljä Suomen luontokeskusta toimii yrittäjävoimin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälainen prosessi luontokeskuksen toiminnan siirtäminen yrittäjälle on, mitä asioita prosessissa tulee huomioida ja miten sitä voitaisiin entisestään tehostaa ja sujuvoittaa. Työn tilaajana oli Metsähallituksen Luontopalvelut. Tutkimus toteutettiin laadullisten asiantuntijahaastatteluiden avulla. Haastateltaviksi valittiin kaikkien yrittäjävetoisten luontokeskuksien yrittäjät ja ne Metsähallituksen työntekijät, jotka olivat olleet vastuussa prosessista. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia eri toimintatapoja ulkoistamisprosessiin oli yrittäjävoimin toimivien Hossan, Hämeen, Seitsemisen ja Teijon luontokeskuksien kohdalla kuulunut. Lisäksi haluttiin tietää, minkälaisia haasteita ja ongelmia nykyiset yrittäjät olivat prosessin aikana ja sen jälkeen kohdanneet. Hossan luontokeskus oli toiminut yrittäjävoimin jo pidempään, mutta Etelä-Suomen luontokeskuksissa yrittäjävetoinen toiminta oli vasta alkuvaiheessa. Kaikkien luontokeskusten kohdalla ulkoistamisprosessi oli kuitenkin noudattanut pääosin yhtenäistä kaavaa. Vuokrayrittäjää etsittiin keskukseen joko tarjouskilpailun kautta tai neuvottelemalla suoraan jonkun alueella toimivan yrittäjän kanssa. Neuvottelut päättyivät liikehuoneiston vuokrasopimuksen, palvelusopimuksen ja mahdollisten muiden sopimusten allekirjoittamiseen. Neuvottelu- ja sopimuksentekovaiheessa oli tärkeää huomioida luontokeskuksen erityispiirteet ja sopia realistisesti tulevista investoinneista. Luontokeskuksen toiminnan alettua korostui perehdytyksen, Metsähallituksen toimittamien ennakkotietojen ja keskukseen sovellettavien markkinointitapojen merkitys. Luontokeskuksien yrittäjät olivat kohdanneet prosessissa haasteita ja ongelmia, jotka liittyivät suurimmaksi osaksi Metsähallituksen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Merkittävimpiä niistä olivat Metsähallituksen henkilökunnan vaihtuvuuteen, tiedonkulkuun ja kommunikaatioon liittyvät ongelmat. Kyseessä olevien haasteiden ratkaiseminen on tärkeää Metsähallituksen ja yrittäjien yhteistyön sujuvuuden ylläpitämiseksi ja tehostamiseksi jatkossa.The number of visitors in the Finnish national parks is increasing – but simultaneously, less and less resources are allocated for maintaining and developing the park areas or for providing good quality customer service. To manage the current challenge, Metsähallitus, the State Forest Enterprise, has started to cooperate more tightly with local entrepreneurs. Customer services in national parks have traditionally concentrated in the Nature Centres ran by Metsähallitus. To diversify their services and to increase their own cost efficiency at the same time, Metsähallitus has begun to let suitable nature centres to entrepreneurs. Currently, four of Finland’s nature centres are managed by entrepreneurs. The purpose of this research was to find out what kind of process it is to outsource the functions of a nature centre, what are the issues to consider while conducting it, and how the process could be further enhanced. The research was done for Metsähallitus Parks & Wildlife Finland and it was carried out with qualitative expert interviews. All the nature centre entrepreneurs were interviewed, along with those Metsähallitus employees who oversaw the process. The aim was to look deeper into the different work methods that were applied when outsourcing Hossa, Häme, Seitseminen, and Teijo Nature Centres but also to find out what kind of challenges or difficulties the current entrepreneurs had encountered during and after the process. In every outsourced nature centre, the process had mainly followed the same uniform pattern. Metsähallitus had been looking for an entrepreneur by putting the nature centre out to tender, or negotiating about the outsourcing with one or multiple local entrepreneurs. In both cases, the negotiations ended when both parties signed a tenancy agreement on the business premises, a service contract and possibly some other agreements or contracts. When negotiating, it was important to take all the characteristics of the nature centre into account and to plan future investments realistically. When the outsourced nature centre opened for customers, the significance of orientation, the advance information provided by Metsähallitus, and the application of distinct marketing methods, was emphasized. The entrepreneurs had encountered some challenges during the process, most of which were linked to the cooperation with Metsähallitus. The most considerable ones were connected into the constant changes in the Metsähallitus staff, difficulties with information flow and communication. Resolving these challenges is important to further improve cooperation between Metsähallitus and its entrepreneurs