Katoava totuus

Tässä opinnäytetyössä pohditaan tyhjyyden ominaisuuksia ja sen näyttäytymistä valokuvaus ja valokuva lähtökohtina. Tyhjyyden ilmenemisen muotoja tutkitaan haastattelujen, lähdekirjalli-suuden ja oman pohdinnan avulla. Tyhjyys saa opinnäytetyössä erilaisia muotoja: valokuvassa se on jotakin visuaalista, maailmastamme heijastuvaa. Tyhjyys on myös osa jotakin ymmärtä-mätöntä – puhtaasti ei mitään, jolle me annamme nimen mutta joka on silti käsityksemme tuolla puolen. Tyhjyys on vaikeasti tavoiteltavaa, mutta esimerkiksi tieteen näkökulmasta sitä voidaan laskea ja se kuplii tyhjiössä kuin kiehuva vesi. Teksti on yhden taiteilijan tutkielma, joka koskettaa tyhjyyden pintaa sitä kuitenkaan täysin tavoittamatta. Näyttäisi siltä, että tyhjyys on kysymysten ympäröimä arvoitus, asia, jonka vasta-ukset aiheuttavat lisää kysyttävää. Tyhjyyden voi nimetä, sitä voidaan kuvallisesti valokuvan sallimin rajoin katsella, ja tieteilijät tavoittavat sen tutkivien silmälasien kautta. Onko se silloin löydetty? Yrittäessä ymmärtää tyhjyyttä voidaan siis käyttää apuna kirjoitettua filosofiaa, tieteen faktoja sekä henkilökohtaista mietiskelyä. Näitä keinoja on tässä opinnäytetyössä käytetty. Tyh-jyyttä ymmärtääkseni pohdin myös ihmisen ja kameran suhdetta, teknologiaa ja sitä, miten ih-meellinen tapahtuma itse valokuva on. Opinnäytetyössä tyhjyydelle saadaan muovailtua tietynlainen muoto, joka kuitenkin hajoaa muovailun päätteeksi, jolloin kaikki alkaa alusta. Tyhjyys on katoava totuus.This written thesis focuses to analyze emptiness throughout photography and photographs. The phenomenon of emptiness is examined with interviews, source material and the pondering of the artist. Emptiness shows itself with different standpoints. Sometimes it is a visual version of itself: a photograph reflects emptiness within its capabilities. Emptiness is also a part of some-thing unexplainable. In this situation, it can be considered as nothingness – it is something that is beyond our grasp. Emptiness is something that is hard to catch, but in the world of science it can be measured. It shakes in a vacuum like boiling water. This thesis is an examination of one artist who touches the surface of emptiness yet he can never fully understand it. It seems that emptiness as a whole is surrounded by questions but its an-swers are only categorized and not completely answered. You can name emptiness. You can visualize it within a photograph, in terms of photographs capabilities. Scientists can reach emp-tiness by studying it. Does one find emptiness this way? To understand emptiness I also ponder the relationship of human and camera, technology and the mere wonder of photography. When one tries to understand emptiness he can get help from philosophy, science and from per-sonal deliberation. These are the means that has been used at this thesis work. The thesis molds a certain type of form from emptiness, just to see this construction to break at the end where truth should appear. Everything stars all over again. The will of emptiness is a transient truth