Vuorovaikutusosaaminen muistityössä : kohtaamisia muistikodin arjessa

Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa erilaisia vuorovaikutuksen tapoja asukkaan ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa muistikodissa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda näkyviksi vuorovaikutuksen tavat, joilla muistikuntoutuja kohdataan. Työelämäkumppani on pääkaupunkiseudulla toimiva muistikoti, jossa asuu 12 muistikuntoutujaa. Muistikodin henkilökunta koostuu erilaisista sosiaali- ja terveysalojen osaajista. Opinnäytetyössä selvitetään, millaisia vuorovaikutuksen tapoja muistikodissa on ja miten ympäristö tukee muistikuntoutujan vuorovaikutusta. Aineisto kerättiin ja käytiin systemaattisesti läpi, jonka jälkeen se teemoitettiin aineistolähtöisesti. Havaintoja kerättiin yhteensä 270 kappaletta. Tulokset esitellään teemojen mukaan aineistosta nousseiden esimerkkien kautta. Opinnäytetyön tulokset ovat työnantajan käytettävissä, ja ne voivat toimia innoittajana muistityön kehittämisessä organisaatiossa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytetään havainnointia, sillä sen keinoin pystytään tuomaan näkyviksi muistikuntoutujien ja työntekijöiden väliset vuorovaikutustilanteet. Havainnointeja tehtiin muistikodin yhteisissä tiloissa kolmen viikon aikana yhdeksän kertaa, noin kaksi tuntia kerrallaan. Aineistoa kerättiin arkisin eri vuorokauden aikoina, ei öisin. Opinnäytetyön teoreettisia viitekehyksiä ovat vuorovaikutusosaaminen muistityössä, osallisuuden merkitys muistikuntoutujan arjessa sekä muistiystävällinen ympäristö. Opinnäytetyössä pohditaan myös toiseuden teoriaa muistityön näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että muistityötä tulee edelleen kehittää. Vuorovaikutusosaaminen on lähtökohta onnistuneelle ja laadultaan hyvälle muistityölle. Muistikodin ympäristöllä on suuri merkitys muistikuntoutujien arvokkaan elämän tukemisessa. Aito kohtaaminen tukee hoivayhteyden syntymistä ja mahdollistaa turvallisen ja luottamuksellisen hoivasuhteen. Tulevaisuudessa tulisi selvittää, kuinka yhteiskunnan ja organisaatioiden rakenteet voivat parantaa ja edistää muistikuntoutujan asemaa yhteiskunnassa.The purpose of this thesis was to investigate the current ways of interaction in a nursing home between workers and people who already have a serious memory disorder. How does the surrounding environment support the interactions in the nursing home? This thesis was carried out in the Helsinki metropolitan area in a nursing home with 12 residents and workers who are professionals in social- and healthcare sectors. The data was collected by observation and the material was subdivided and analyzed. The observation method was a research method, because with this method we could make visible the ways of interaction they had in the nursing home between workers and people with memory disorders. During a threeweek period, observations were made nine times, about two hours at a time, in the common areas of the nursing home. The material was collected on weekdays, at different times of day, not at night. A total of 270 observations were collected. The following background theories were presented: How to interact with people who have memory disorders, the importance of the environment in supporting the memory with people who already have some serious memory disorders and the importance of encounters. The result of the Bachelor`s thesis can be utilised by the employer. These results can be an inspiration and can be used to improve the quality of work to the benefit of the residents in the nursing home. The results showed that work needs to be developed for the benefit of people who have memory disorders, and interactions skills are the main point for successful and high-quality work. Surrounding area is relevant when they want to support residents’ valuable life. Genuine encounter supports the caring connections and allows a safe and confidential relationship. In the future it should be explored, how to promote the status of the people who have memory disorders in society