Sairaanhoitajien ja esimiesten kokemuksia ikäteknologian hyödyntämisestä kotihoidossa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ikäteknologian hyödyntämistä kotihoidon ympäristössä. Tavoitteena oli saada tuoretta tietoa siitä, miten kotihoidossa käytetään ikäteknologiaa sekä kartoittaa ikäteknologian käyttöä edistäviä tekijöitä ja käyttöön liittyviä haasteita etenkin sairaanhoitajien ja esimiehien näkökulmasta. Lisäksi tavoite oli tuottaa tukimateriaalia TEKNO-hankkeen käyttöön, jotta paikallista osaamista voitaisiin kehittää tarvelähtöisesti ja vähentää ikäteknologian käyttöön liittyviä esteitä. TEKNO-hanke toimi opinnäytetyön toimeksiantaja. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä avattiin kotihoidon merkitystä ikääntyneelle ja hänen kotona asumiselleen sekä määriteltiin ikäteknologian käsitettä eri näkökulmista sekä kuvattiin sairaanhoitajan ja esimiehen teknologiaosaamisen vaatimuksia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Työhön haastateltiin neljä kotihoidossa työskentelevää henkilöä. Aineiston analysointi tapahtui induktiivisella sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että ikäteknologian hyödyntäminen kotihoidossa on vielä varsin yksipuolista. Ikäteknologian käyttöä edistäviä tekijöitä ovat riittävä ja toimiva ohjaus, myönteinen suhtautuminen ikäteknologiaan, riittävä tiedonsaanti, työyhteisön hyvä ilmapiiri, ikäteknologian hyödyttävyys, hoitajan osaaminen, onnistumisen kokemukset, aktiivinen esimies, tulevaisuuden visiot, toimiva yhteistyö, organisaation keskitetty toiminta, matalan kynnyksen ratkaisut sekä riittävät resurssit. Haasteita ovat vähäinen tieto-taito, työntekijöiden epävarmuuden kokemukset, tekniset haasteet, huolet ja ennakkoluulot, työntekijöiden varautunut asennoituminen, kuntasektorin kankea organisaatiorakenne, aiemmat epäonnistumiset, riittämättömät resurssit, tuen ja ohjauksen puute sekä eettiset tekijät. Jatkokehittämisehdotukseksi nousi yhteistyömallin kehittäminen organisaation, teknologiayritysten ja käyttäjätason välille, jolloin päätöksenteossa huomioitaisiin asiakaslähtöisyys. Toiseksi kehittämisehdotukseksi nousi tiedon hankinnan parantaminen työyksiköiden sisällä. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotettiin vastaavan selvityksen tekemistä kuntaorganisaation päättäville tahoille, jotta heidän tietämystään ikäteknologiasta voitaisiin kartoittaa.The purpose of the thesis was to describe the use of gerontechnology in the home care environment. The objective of this Bachelor’s was to get new information about how gerontechnology is currently used in home care and to survey the factors contributing to the use of gerontechnology and related challenges. The thesis takes into account in particular nurses’ and supervisors’ views. In addition, the aim was to provide support material for the use of the TEKNO project, in order to develop local knowhow and to reduce obstacles for using gerontechnology. The TEKNO project also acted as the principal of the thesis. The theoretical framework of the thesis opened up the importance of home care for the elderly and defined the concept of gerontechnology from several different perspectives. The theoretical framework also addressed the nurses’ and supervisors’ technological know-how. The survey was carried out as a qualitative research, whose material was collected through theme interviews. Four people from homecare were interviewed to this study. The analysis of the data was done by inductive content analysis. The results of the thesis show that the use of gerontechnology in home care is still rather one-sided. Factors contributing to the use of gerontechnologies are adequate and effective guidance, a positive attitude towards the use of gerontechnology, adequate information, good working environment, the benefits of gerontechnology, nurse's competence, experience of success, active manager, future visions, effective co-operation, centralised activities of the organisation, low-threshold solutions and adequate resources. Challenges are lack of know-how, employees’ insecurity, technical challenges, concerns and prejudices, employees’ reserve, the organisational structure of the municipal sector, past failures, inadequate resources, lack of support and guidance, as well as ethical factors. The first development proposal was to improve the cooperation between the organisation, technology companies and the users of technology. That would make the decision making more customer-oriented. The second development proposal was to improve knowledge acquisition. As a follow-up topic was proposed to make a similar survey among the decision-making bodies of the municipal organisation in order to identify their knowledge of gerontechnology