Lasten osallisuus ja pedagoginen dokumentointi Reggio Emilia -pedagogiikassa

Varhaiskasvatuksessa eletään muutokseen aikaa uudistuneen varhaiskasvatuslain ja valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman vuoksi. Laki toi lasten osallisuuden esiin ja varhaiskasvatussuunnitelma puolestaan pedagogisen dokumentoinnin työmenetelmänä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin kasvattajan toimintaa mahdollistaa lasten osallisuus ja toteuttaa pedagogista dokumentointia. Tarkoituksena oli kuvata, miten edellä mainitut seikat toteutuvat käytännössä, jotta kasvattajat saisivat työhönsä konkreettisia keinoja. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvattiin näkemyksiä osallisuudesta ja Shierin (2001) osallisuuden tasomallia sekä pedagogista dokumentointia Kati Rintakorven kirjoitusten pohjalta. Lisäksi avattiin hieman Reggio Emilia -pedagogiikkaa sekä valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tutkimukseen haastateltiin neljää kasvattajaa, jotka työskentelivät Reggio Emilia -pedagogiikkaa noudattavissa päiväkodeissa. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna ja analysoitiin Giorgin feno-menologisen metodin mukaisesti. Tutkimuksen keskeisin havainto oli, että kasvattajat tekivät dokumentointia ja antoivat lasten osallistua. Lasten mielenkiinnonkohteiden ja olettamuksien selvittäminen aiheesta oli tärkeä ensimmäinen askel. Itse dokumentoinnin lopputuotoksen tekemiseen lapset voisivat osallistua enemmänkin, ja tehdyn arvioinnin uudelleen suuntausta voisi tehdä näkyvämmäksi. Tuloksena syntyi kasvattajan muistilista lasten osallisuuden ja pedagogisen dokumentoinnin onnistumiseksi.A lot of changes are taking place in early childhood education because of the renewed the Early Childhood Education and Care Act and the national plan of the early childhood education. The law brought up the participation of children and the plan of the early childhood education brought up pedagogical documentation as a working method. The aim of this study was to look at the work of an early childhood educator enabling the participation of children and the implementation of pedagogic documentation. The purpose was to describe how the previously mentioned factors are realized in practice so the educators could get concrete tools for their work. The theoretical frame looks at different views on participation and Shier´s (2001) levels of participation and pedagogic documentation based on the essays of Kati Rintakorpi. A further aim was to have a look at Reggio Emilia approach and the national plan of the early childhood education. Four educators were interviewed for the study. The respondents work in daycare centers following the Reggio Emilia approach. The study was carried out as a theme interview and it was analyzed by Giorg´s phenomenological method. In the study the main finding was that the educators were documenting and let the children to participate. To find out the children´s targets of interests and assumptions of the topic was an important first step. Children could participate more in producing the final documentation and the evaluation could be more transparent and visible. The result was a checklist for an educator in order to guarantee the success of children´s participation and the pedagogical documentation