Etälääkäripalvelun vaikutus kotisairaanhoitajan työhön Vaasan kotisairaanhoidossa

Vaasan kotisairaanhoidossa on hiljattain otettu käyttöön etälääkäripalvelu, ja kotisairaanhoidolla oli tarvetta kerätä kotisairaanhoitajien kokemuksia palvelusta. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata etälääkäripalvelun käyttöönoton vaikutuksia kotisairaanhoitajan työhön. Tutkimuksen tavoitteena on, että sen tuottamalla tiedolla pyritään kehittämään etälääkäripalvelun ja kotisairaanhoidon välistä yhteistyötä. Teoriaosuudessa käsitellään sairaanhoitajan ammattia, kotipalvelua ja -sairaanhoitoa sekä terveydenhuollon etäpalveluita. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin Vaasan kotisairaanhoidosta yksilöhaastatteluilla keväällä 2017. Haastateltavia saatiin 11. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksista selvisi, että käyttöönottovaihe oli työläs kotisairaanhoitajille. Etälääkäripalvelu sujuvoittaa työntekoa. Potilaiden lääkehoito on helpompaa ja potilaat tavoittavat lääkärin useammin kuin ennen. Kotisairaanhoitajat kokivat omalääkärin tavoitettavuuden ongelmattomaksi, mutta takapäivystäjien tavoitettavuudessa oli ongelmia. Puhelin konsultaatiovälineenä koettiin ongelmattomaksi ja käteväksi, vaikkakin suullinen selittäminen lääkärille oli hankalaa. Osa haastateltavista koki, että yhteistyötä kehitetään tarpeeksi, kun taas osa koki, ettei palauteketju organisaatioiden välillä toimi. Kehitysideoiksi kotisairaanhoitajat toivat esille yhtenäiset potilastietojärjestelmät, lääkärien toimintatapojen yhtenäistämisen, kiertopäivien lisäämisen, parannuksia hoitovälineisiin ja lähihoitajien tuomista lähikierroille. Kotisairaanhoitajat olivat tyytyväisiä palveluun. Erityisesti lääkärin tavoitettavuus on parantunut palvelun myötä. Kehitystyön selkeys on jatkossa tärkeä kehityskohde, samoin potilastietojärjestelmien yhtenäisyys.A new remote doctor service has been recently taken into use in the home nursing service of Vaasa. The home nursing service of Vaasa needed to collect experiences from home care nurses regarding the service. The aim of this study is to describe the effect of remote doctor service on a home care nurses’ work. The aim of the study is to help remote doctor service and home nursing service of Vaasa to improve their collaboration. The theoretical framework covers topics such as a nurse’s profession, home services and home care nursing and telehealth services. The study was implemented with a qualitative research method. The data of this study was collected with interviewing individual home care nurses. The data was collected during spring 2017 from home nursing service of Vaasa. The total number of respondents was 11. Inductive content analysis was used to analyze the data. The results showed that the initialization phase of the service was laborious for the home care nurses. The remote doctor service makes the nurse’s work easier and creates a smooth work flow. The patient’s pharmacotherapy was easier to carry out, and the patients were able to access the doctors more frequently than before. The nurses experienced that doctors’ accessibility was improved, although there were problems accessing the consultant on-call. The phone as a consultation tool was experienced trouble-free and handy, although it was felt to be challenging to orally explain the situation to the doctor. Some of the respondents felt that there was enough development work between the organizations whereas some other respondents felt there was no well functioning feedback system between the organizations. To improve the collaboration, home care nurses proposed that there should be a standardized patient data system between the organizations, standardized working procedures among the doctors, an increased number of patient rounds, and the practical nurses should also participate in the patient rounds. Home care nurses were satisfied with the service. The doctors’ accessibility has improved. The clarity of the development work is an important area to develop in the future as well as the standardization of the patient data systems