Säilörehun säilöntäaineiden vertailu

Opinnäytetyössä testattiin ja vertailtiin eri säilöntäaineiden ja säilöntäaineettomuuden vaikutuksia säilörehun säilönnälliseen laatuun, koostumukseen ja rehuarvoihin. Lisäksi analysoitiin kosteuspitoisuuksien, hapen ja hapettomuuden vaikutuksia. Säilöntätestit toteutettiin pienillä vakuumipusseilla, joista osasta imettiin ilma pois kuvaamaan ilmatiivistä säilömistä ja osaan jätettiin ilmaa sisälle kuvaamaan huonommin tiivistettyä säilöntäyksikköä. Säilöntäajankohtia oli kolme samasta rehusta: juuri niitetty, yön yli kuivunut ja vuorokauden karholla ollut. Opinnäytetyö toteutettiin tekemällä kyselytutkimus säilörehun viljelijöille kartoittaen heidän käyttämiään säilöntäaineita ja syitä kyseiseen valintaan. Omakohtaista kokemusta eri tekijöiden vaikutuksista säilörehun säilönnälliseen laatuun saatiin tekemällä säilöntäkokeita. Säilöntäaineina olivat kaksi biologista säilöntäainetta ja yksi muurahaishapposäilöntäaine sekä verrokkina koejäsen ilman säilöntäainetta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisellä menetelmällä. Kyselyssä säilörehun viljelijöillä säilöntäaineen valintaan vaikuttivat eniten korjuuhetken sääolot. Testissä muurahaishapolla säilöttäessä pH jäi korkeimmaksi. Ilman säilöntäainetta käyttäen ja muurahaishapolla säilöttäessä sulavuus (D-arvo) oli parempaa. Sulavan kuidun määrä laski, samaan aikaan sulamattoman kuidun määrä nousi. Tämän testin perusteella säilöntäkokeen tekeminen näin pienellä määrällä on haastavaa. Säilöntäaineiden ja säilöntämenetelmien välillä ei ollut juurikaan eroja. Suuremmalla säilörehumäärällä tulokset olisivat voineet olla erilaisia. Haittamikrobeja ja virhekäymistä kuvaavien arvojen saaminen rehuanalyysiin olisi voinut tuoda toisenlaista tutkimustulosta. Lisäksi ilmaa sisältäviin näytteisiin olisi voinut jättää reiän, jolloin ilmaa pääsisi jatkuvasti rehuun demonstroiden paremmin rikkinäisen muovin vaikutusta rehun säilyvyyteen.In the study the effects of different preservatives and preservatives without additives on the preservative quality, composition and feed values of silage were investigated and compared. In addition, the effects of moisture content, oxygen and anaerobic were investigated. Preservation tests were performed with small vacuum bags. The air was sucked out from some of the bags to demonstrate the airtight preservation. In other bags, some air was left inside to demonstrate a poorly sealed preservative unit. There were three silage preservation occasions: just harvested, dried overnight and windrowed 24 hours ago. The study was conducted with a survey for silage farmers whose use of preservatives and reasons for their choices were investigated. Individual experience of the effects of various factors on the preservative quality of silage were obtained by performed preservation tests. Preservatives were two biological preservatives, one formic acid preservative and one without preservatives. A quantitative method was used in the study. The choice of the preservative was most affected by weather conditions at harvesting in the survey. When preserved with formic acid, the pH remained the highest. Without the preservative and preserving with formic acid, the digestibility (d-value) was better. The amount of fiber digest decreased, while fiber which does not digest increased. Making a preservation test with such a small amount is challenging. There was not much difference between preservatives and preservation methods. With a higher amount of silage, the results could have been different. Descriptive values for harmful microbes and malfermentation in the feed analysis could have brought different results. There could have been a hole in the vacuum bags containing air. Then air would come in continuously and demonstrates the effect of broken plastic on the preservation of the feed