Sairaanhoitajan henkilö- ja käsihygienian toteutuminen dialyysiyksikössä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien käsi- ja henkilöhygienian toteutumista eräässä pirkanmaalaisessa hemodialyysiyksikössä. Opinnäytetyön tehtävinä oli havainnoinnin kautta kuvata, millaista sairaanhoitajan käsi- ja henkilöhygienian toteutuminen dialyysiyksikössä on hemodialyysin aikana. Tavoitteena oli, että opinnäytetyön tulosten avulla pystytään jatkossa puuttumaan osastolla havaittuihin puutteisiin käsi- ja henkilöhygieniassa. Lisäksi opinnäytetyötä voidaan jatkossa hyödyntää hoitotyön koulutuksessa ja uusien työntekijöiden perehdytyksessä toimenpideosastolle. Teoreettisiksi lähtökohdiksi opinnäytetyölle valittiin hemodialyysi ja sen aseptinen toteuttaminen, käsihygienia hoitotyössä, sekä henkilökohtainen hygienia hoitotyössä. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Aineistonkeruu suoritettiin havainnoimalla hoitotoimenpiteitä kohdeyksikössä keväällä 2017. Aineistonkeruun jälkeen aineiston analyysi suoritettiin manuaalisesti Excel-taulukkolaskentaohjelmaa käyttäen. Tulokset esiteltiin työvaiheisiin jaettuna. Opinnäytetyön tulosten perusteella henkilöhygienia kohdeyksikössä oli hyvää. Sairaanhoitajat pukeutuivat puhtaisiin suojavaatteisiin ja huomioivat hyvin myös muita henkilöhygienian osa-alueita. Käsihygienian toteutumisessa sen sijaan oli puutteita. Käsidesinfektion laatua havainnoitaessa käsidesinfektio alkoi harvoin sormenpäistä ja oli usein ajallisesti liian nopea. Lisäksi huomattiin sairaanhoitajan jättävän melko usein käsidesinfektio suorittamatta ennen suojakäsineiden pukemista tai niiden riisumisen jälkeen. Hemodialyysissä käytettäviä neuloja ja kanyyleja käsiteltiin aseptisesti mutta niiden hävittämisessä särmäisjätteisiin oli puutteita. Johtopäätöksinä voidaan todeta sairaanhoitajan henkilöhygienian olevan hyvällä tasolla kohdeyksikössä. Kuitenkin käsihygienian toteuttamisessa on puutteita. Tuloksista näkyy että kohdeyksikön sairaanhoitajat useimmissa tapauksissa ymmärtävät käsihygienian merkityksen, mutta käsidesinfektion laatu vaihtelee paljon ja joskus käsidesinfektio jää täysin toteutumatta. Jatkossa hemodialyysiosastolla voisi henkilöstön koulutuksessa tuoda esiin munuaispotilaiden infektioherkkyyttä, sekä edelleen korostaa käsidesinfektion merkitystä hoitotyössä. Opinnäytetyön pohjalta olisi kiinnostavaa tutkia jatkossa syitä, joiden vuoksi käsidesinfektiossa on edelleen haasteita ja kuulla myös kohdeosaston sairaanhoitajien mielipiteitä asiasta. Lisäksi kyselytutkimuksen avulla voitaisiin selvittää sairaanhoitajien tietotasoa käsidesinfektion ja aseptisuuden suhteen.The aim of this study was to illustrate nurses’ personal and hand hygiene in a certain hemodialysis unit in Pirkanmaa. The objective of this study was to use the results to intervene the errors in their personal and hand hygiene practices. The data were collected by observing the nursing procedures in the hemodialysis unit. A self-made observation sheet based upon the unit’s own treatment guideline was used on this study. The study employed a quantitative method and statistics. The sample consisted of starting the treatments (N=23) and endings the treatments (N=15). Every starting phase observed was followed by observing the ending of the treatment. The results of this study show that nurses’ personal hygiene is in a good state. The results for hand hygiene were not entirely in a good state and showed some imperfections on disinfection usage. In conclusion it can be said that nurses’personal hygiene in the hemodialysis unit is implemented well. However, the education on hand hygiene should be emphasised in schools and work units. The results show that the nurses in the hemodialysis unit do understand the significance and function of disinfection, but hand hygiene is not always performed thoroughly enough