Kundit kondikseen-sähköisen terveystarkastuksen vaikuttavuus : Terveyskäyttäytymisen muutoksen mittarin laadinta

Tämän opinnäytetyön lähtökohtana on Helsingin kaupungin Kundit kondikseen-sähköisen terveystarkastuksen aikaansaama muutos käyttäjien terveyskäyttäytymisessä. Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut luoda mittari, jolla Kundit kondikseen-sähköisen terveystarkastuksen vaikuttavuutta voidaan arvioida. Kundit kondikseen on Helsingin kaupungin 40-vuotiaille helsinkiläismiehille kohdennettu terveystarkastus, joka on ollut sähköisessä muodossa vuodesta 2015 lähtien. Sen avulla pyritään kartoittamaan miesten terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä sekä terveyden riskitekijöitä. Tarkastuksen tehneistä kutsutaan vastaanotolle miehet, joilla on kohonneita terveyden riskitekijöitä. Tarkastuksen tavoitteena on miesten terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen. Opinnäytetyön toimeksiantaja on ollut Helsingin kaupunki. Mittarin rakentaminen lähti liikkeelle aihealueen teoriatietoon perehtymisestä sekä keskeisiin käsitteisiin ja aiempiin tutkimuksiin tutustumisesta. Teoriatiedon pohjalta on luotu Terveyskäyttäytymisen muutoksen mittari. Mittarin perustana on suomalaisten kansantaudit ja aikuisväestön merkittävimmät terveyskäyttäytymisen riski- ja suojatekijät. Keskeisiä riskitekijöitä ovat epäterveelliset ruokailutottumukset, tupakointi, alkoholinkäyttö ja vähäinen liikunta sekä ylipaino. Näitä kartoitetaan selvittämällä painoindeksi, tupakointi, alkoholinkäyttö, verenpaine ja vyötärönympärysmitta sekä liikunta- ja ruokailutottumuksia. Tiedot kerätään mittariin. Vuotta myöhemmin samat tiedot kerätään uudestaan vastaanotolle kutsutuilta miehiltä ja tilannetta verrataan lähtötilanteeseen. Tarkoituksena on tutkia, onko miesten terveyskäyttäytymisessä tapahtunut muutoksia vuoden aikajanalla. Tuloksia voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä. Yhä useampi suomalainen on ylipainoinen. Miesten painoindeksi on ollut noususuuntainen jo useiden vuosikymmenien ajan. Yli puolet suomalaisista miehistä on ylipainoisia. Väestön tupakointi on vähentynyt, mutta se on edelleen merkittävä sairauksien ja kuolleisuuden aiheuttaja. Pääkaupunkiseudun miehistä tupakoi noin joka neljäs. Myös alkoholinkulutus on edelleen runsasta vaikkakin alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt viime vuosien aikana. Alkoholin riskikäyttäjiä on iso osa suomalaisista. Uudellamaalla asuvat miehet juovat enemmän alkoholia muihin alueisiin verrattuna. Tutkimusten pohjalta vaikuttaisi, että korkeampi koulutus on merkittävä terveyskäyttäytymiseen vaikuttava tekijä. Myös alueellisia eroja on havaittu terveyskäyttäytymisen riski- ja suojatekijöissä. Terveyskäyttäytyminen on tärkein terveyttä määrittävä tekijä. Kansantautien ennaltaehkäisy on tarpeen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Terveyden edistäminen tulisi huomioida kaikessa päätöksenteossa. Terveyskäyttäytymisen riskitekijöiden väheneminen edistää väestön terveyttä ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Terveysriskeihin puuttumalla voidaan asiakasta tukea terveytensä edistämiseen omahoitoon kannustamalla. Sähköiset terveyspalvelut tarjoavat mahdollisuuden väestön terveydentilan kohentamiseen ja kustannusten tehostamiseen. Potilaan oma osallistuminen hoitoon ja terveyden ylläpitämiseen on vielä käyttämätön resurssi, joka olisi hyvä saada laajempaan käytäntöön. Asiasanat: Omahoito, Sähköiset terveyspalvelut, Terveyden edistäminen, Terveyskäyttäytyminen, VaikuttavuusThe premise of this thesis is to analyse the effect of the City of Helsinki´s “Kundit kondikseen” electronic health check survey on the health behaviour of male participants. The aim of this thesis is to create an indicator to evaluate the effectiveness of the “Kundit kondikseen” electronic health check survey. The City of Helsinki offers the “Kundit kondikseen” survey for 40-year-old men in Helsinki. The survey has been in electronic format since 2015. With the aid of this survey it is intended to highlight participants of their own health status and their health behaviour and associated risk factors. Following the survey men with higher health risks are invited to a consultation. The purpose of the health check survey is to promote men’s health generally and reduce health inequalities. The promoter of this thesis has been the City of Helsinki. The development of the health indicator measurement began from understanding the theory behind the subject, familiarization of the key factors involved and analysing prior research. The main areas chosen to be measured were focused around the most common Finnish national adult health problems, their risks and preventions. These key areas are unhealthy food choices, smoking, alcohol consumption and lack of exercise as well as overweight. These health concerns were analysed using measurement data of body mass index, smoking frequency, alcohol usage, blood pressure, waist measurements, exercise and food choices. The data is gathered in the indicator. A year later the same data is gathered from the men who were invited to a consultation and differences are examined. It can then be measured if any significant changes have occurred in the participant’s health within one year. The results may then be used to aid the development of healthcare services. More and more Finns are becoming overweight. The average body mass index for men has been on the increase for tens of years. Over half of Finnish men are overweight. Whilst smoking levels have decreased the effects on health and death rates have remained significant. One in four men in the Helsinki region smokes. In addition, alcohol consumption remains high for men despite a fall in overall consumption rates. A large proportion of Finns are at risk of alcohol related health problems. Men from the Helsinki region consume more alcohol than other areas in Finland. Based on the studies, it would seem that higher education is also a major factor affecting healthy behavior. Regional differences have also been identified as a factor. Health behavior is the most important determinant of health. The prevention of illness and disease is necessary to promote the health and well-being of the population. Health promotion should be taken into account in all decision-making. Reduction of health risk factors through healthy behavior promotes public health and reduces healthcare costs. By addressing health risks, individuals can be encouraged to improve their health through self-care. Electronic health services provide an opportunity to improve the health of the population and increase the cost efficiency. The patient's own involvement in healthcare maintenance and treatment is still an underused resource that would be beneficial for wider practice. Keywords: Effectiveness, eHealth, Health behavior, Health promotion, Self-car