Aivoverenkiertohäiriökuntoutujien fyysinen aktiivisuus vaativan kuntoutuksen osastolla

Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää AVH-kuntoutujien kuntoutumista fyysisen aktiivisuuden osalta vaativan kuntoutuksen osastolla. Opinnäytetyön tavoite oli arvioida BIKVA-mallin avulla fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksia vaativan kuntoutuksen osastolla ja kehittää tulosten avulla AVH-kuntoutujien fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi tavoitteena oli arvioida AVH-kuntoutujien tämänhetkistä fyysisen aktiivisuuden määrää vaativan kuntoutuksen osastolla. Arviointi toteutettiin keväällä ja kesällä 2017 käyttämällä BIKVA-mallia ja Firstbeat-hyvinvointianalyysia. BIKVA-mallin mukaisissa haastatteluissa haastateltiin AVH-kuntoutujia, kenttätyöntekijöitä ja esimiehiä. Firstbeat-hyvinvointianalyysi toteutettiin seitsemälle AVH-kuntoutujalle, joista opinnäytetyössä kyettiin hyödyntämään neljän tutkittavan tuloksia. Hyvinvointianalyysin avulla saatiin alustavaa tietoa fyysisen aktiivisuuden nykytilasta vaativan kuntoutuksen osastolla sekä tietoa hyvinvointianalyysin käytettävyydestä AVH-kuntoutujien fyysisen aktiivisuuden arvioimisessa. Hyvinvointianalyysien määrän ja mittausvirheiden takia tuloksia ei voida pitää yleistettävinä. Opinnäytetyö tuotti toimeksiantajalle BIKVA-mallin mukaisiin haastatteluihin perustuen kahdeksaan teemaan jakautuneita konkreettisia kehittämisehdotuksia fyysisen aktiivisuuden kehittämiseksi: 1) kuntoutujan ja perheen osallisuuden kehittäminen, 2) tiedottaminen kuntoutusmahdollisuuksista, 3) henkilöstön osaamisen hyödyntäminen, 4) kuntoutuksen tavoitteellisuuden ja palautteen tehostaminen, 5) tiedonjaon kehittäminen, 6) kuormituksesta palautumisen tukeminen, 7) kuntoutumista ja fyysistä aktiivisuutta tukevien tilojen ja välineiden kehittäminen sekä 8) olemassa olevien mahdollisuuksien hyödyntäminen tehokkaammin. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää AVH- kuntoutujien fyysistä aktiivisuutta tukevan toimintamallin kehittämisessä vaativan kuntoutuksen osastolla.The purpose of the thesis was to develop the rehabilitation of stroke rehabilitees on the intensive rehabilitation ward by developing physical activity. The objective of the thesis was to assess the possibilities for physical activity among stroke patients and develop the possibilities for physical activity based on the results. The objective of the thesis was also to assess the current amount of physical activity among stroke rehabilitees on the ward of intensive rehabilitation. The assessment was done in the spring and summer of 2017 using the BIKVA model and Firstbeat wellness analysis. There were three BIKVA interviews. Stroke rehabilitees, field workers and superiors were interviewed. The Firstbeat wellness analysis was done to seven stroke rehabilitees, four out of which could be used in the assessment. The Firstbeat wellness analysis provided tentative information about the current amount of physical activity among stroke patients on the intensive rehabilitation ward and the usability of the wellness analysis in this framework. The results of the wellness analysis cannot be generalized because of the small number of the wellness analyses and measurement errors. Based on the BIKVA interviews the authors of the thesis provided the commissioner concrete suggestions divided into eight themes to develop physical activity: 1) Developing the participation of the rehabilitee and relatives, 2) Informing about the possibilities of rehabilitation, 3) Utilizing the know-how of the personnel, 4) Optimizing the goal-orientation and feedback of rehabilitation, 5) Developing the distribution of knowledge, 6) Supporting the recovery from stress, 7) Developing the environment and equipment to support rehabilitation and physical activity and 8) The better use of existing possibilities. The results of the thesis can be utilized in developing a procedure to support the physical activity of stroke rehabilitees on the intensive rehabilitation ward