Grön fritid? En kvantitativ studie om ungdomars friluftsintressen och friluftsmotion

Syftet med arbetet är att kartlägga ungdomars friluftsintressen samt vilka friluftsaktiviteter de redan utför. Arbetet utreder även vilka faktorer som eventuellt begränsar ungdomars utövande av friluftsmotion. Beställaren för arbetet är idrottsförbundet Finlands Svenska Idrott (FSI), som efterlyste en helhetsbild över situationen på fältet för att kunna utveckla sin friluftsverksamhet. Arbetets teoridel diskuterar målgruppens välmående, naturens hälsofrämjande effekter, friluftsliv och friluftsmotion samt den urbana miljöns effekter på välmåendet. Undersökningen är en kvantitativ enkätstudie. Målgruppen för arbetet avgränsades genom att utgå från språket svenska, området Nyland samt åldersgruppen 18-29. Urvalet skapades genom ett ickesannolikhetsurval. Datainsamlingen skedde på nätet och enkäten skapades med hjälp av programmet Google Docs. Spridningen skedde på sociala medier och via e-post. Enkäten besvarades av 205 personer. Majoriteten av respondenterna var kvinnor, i åldern 21-23, studerande eller bosatta i Huvudstadsregionen. Majoriteten ansåg att naturen är viktig för en, att den inverkar positivt på sinnesstämningen och att upplevelsen av stress minskar genom motion i naturen. 30,2% brukade motionera i naturmiljöer flera gånger i veckan, och ytterligare 30,2% motionerade flera gånger i månaden. Gång/stavgång var den mest utövade motionsformen följt av löpning/terränglöpning. Andra populära aktiviteter var bär- och svampplockning, korta och långa vandringar samt slalom/snowboard och simning. Respondenterna utövade friluftsmotion främst för att få njuta av naturens färger, dofter och stillhet samt för att umgås och variera sin träning. 53,7% motionerade i naturen eftersom det är gratis. Gällande intresse för organiserad friluftsverksamhet fick alternativen paddling, vandring med övernattning, dagsutfärder med tema, utomhusklättring och multisport-evenemang flest röster. Intresset för nyttomotion och lugnare aktiviteter var stort. De främsta faktorerna som begränsar utövandet av friluftsmotion var prioritering av annat och tidsbrist. Detta arbete talar för mångsidigheten och nyttan med friluftsmotion. Det skulle vara en fördel att utgå från naturens hälsofrämjande effekter i dagens idrottsverksamhet. Framtida forskning kunde undersöka den yngre generationens förhållande till naturen eftersom naturnärheten ofta utvecklas redan under barndomen (Barton et al. 2016 s. 60).The aim of this study is to chart the outdoor interests among adolescents along with the outdoor activities already practiced. This study also examines factors that possibly restrict the practice of outdoor activities among adolescents. Commissioned by Finland’s Swedish Sports Confederation, they sought an overview of the situation on the field in helping them develop their offer of outdoor activities. The theory part is build up by the wellbeing of the target group, the health benefits from nature, outdoor life and outdoor activities, and lastly the health effects from the urban environment. The research is a quantitative survey. The target group was made and defined by the language Swedish, the area Nyland as well as the age group 18-29. The selection was made by a non-coincidence selection. Data was collected online, and the survey was made with Google Docs. The spreading of the survey was made on social media and through e-mail. The amount of responses was n=205. Most of the respondents were women, aged 21-23, students or living in the capital region. The majority thought that nature is important, that it has a positive impact on mood and that the experience of stress was decreased through physical activity in nature. 30,2% used to practice outdoor activities several times a week, and an additional 30,2% used to practice outdoor activities several times a month. Walking/Nordic walking was the most practiced outdoor activity followed by running/trail running. Other popular activities were berry and mushroom picking, short and long hikes, downhill skiing/snowboard and swimming. The respondents practiced outdoor activity mostly to enjoy the colours, smells and peace of nature, but also to socialize and vary their training. 53,7% practiced physical activity outdoors because it’s free. Regarding interest in organized outdoor activity the alternatives paddling, hiking and staying overnight, day-hike with theme, outdoor climbing and multisport-event got the most votes. The interest for calm exercise and peaceful activities was high. This study speaks for the versatility and benefits of outdoor activities. It would be an asset to include the health benefits from nature in the fulfilment of today’s sports services. Future research could examine the younger generation’s relation to nature since it’s often developed already during childhood (Barton et al. 2016 s.60).Työn tarkoituksena on kartoittaa nuorten luontoliikuntakiinnostuksia, sekä millaisia ulkoiluaktiviteetteja he jo harrastavat. Tämä työ selvittää myös mitkä tekijät mahdollisesti rajoittavat tai vaikeuttavat nuorten luontoliikunnan harrastamista. Työn tilaaja on urheiluliitto Finlands Svenska Idrott r.f (FSI). He tarvitsivat yleiskatsauksen luontoliikuntatarjonnan kehittämisen tämän hetken tilanteesta. Työn teoriaosuus pohjautuu kohderyhmän hyvinvointiin, luonnon terveysvaikutuksiin, virkistykseen ja luontoliikuntaan sekä urbaanin ympäristön terveysvaikutuksiin. Tutkimusmenetelmä on kysely. Kohderyhmä luotiin epätodennäköisyys-valinnan avulla. Tiedonkeräys tehtiin internetissä ja kysely luotiin Google Docs -ohjelmaa käyttäen. Kyselyn levitettiin sosiaalisessa mediassa sekä sähköpostitse. Kyselyyn vastanneiden määrä oli 205. Enemmistö oli naisia, 21-23 vuotiaita, opiskelijoita tai pääkaupunkiseudulla asuvia. Enemmistön mielestä luonto on tärkeä, se vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja kokemus stressistä vähenee harrastamalla liikuntaa luonnossa. Vastaajista 30,2 %:lla oli tapana liikkua luonnossa monta kertaa viikossa. Lisäksi 30,2% vastaajista harrasti luontoliikuntaa monta kertaa kuukaudessa. Kävely/sauvakävely oli suosituin liikuntamuoto ja toiseksi suosituin oli juoksu/maastojuoksu. Muut suositut ulkoliikuntamuodot olivat marjastus ja sienestys, lyhyet ja pitkät vaellukset, laskettelu/lumilautailu sekä uinti. Vastaajat harrastivat luontoliikuntaa pääsääntöisesti luonnon väreistä, tuoksuista sekä rauhasta nauttimisen takia, mutta myös seurustelun ja harjoitteluvariaation takia. 53,7 % harrasti luontoliikuntaa sen ollessaan ilmaista. Korkein kiinnostus järjestettyyn luontoliikuntaan oli vaihtoehdoissa melonta, vaellus ja yöpyminen, päiväretki teeman kanssa, ulkokiipeily sekä multisport-tapahtuma. Kiinnostus hyötyliikuntaan sekä rauhallisiin aktiviteetteihin oli kohtalaisen suuri. Eniten luontoliikunnan harrastamista vaikeuttavat tai rajoittavat tekijät olivat muiden asioiden priorisointi sekä ajanpuute. Tämä työ puhuu luontoliikunnan eduista ja monipuolisuudesta. Nykyajan liikuntatoiminnan olisi hyvä pohjatua luonnon edistäviin terveysvaikutuksiin. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia nuorien sukupolvien luontosuhdetta sillä luontoläheisyys kehittyy jo lapsuuden aikana (Barton et al. 2016 s.60