Päivystävän sairaanhoitajan itsenäisen vastaanottotoiminnan organisoiminen Kuusiolinna Terveys Oy:n Alavuden ja Ähtärin toimipisteisiin

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää päivystävän sairaanhoitajan itsenäisen vastaanottotoiminnan organisoiminen yhteneväiseksi Kuusiolinna Terveys Oy:n Alavuden ja Ähtärin toimipisteisiin. Opinnäytetyön metodologiana oli toimintatutkimus, koska kyseessä on työyhteisön kanssa yhdessä käytänteitä kehittävä prosessimaisesti, sykleittäin, etenevä menetelmä. Opinnäytetyön ensimmäisen syklin (1a) tarkoitus oli kuvailla Alavuden terveyskeskuksen päivystysvastaanoton hoitotyön prosessien kehittämistarpeita. Kehittämistarpeita selvitettiin laaditun tutkimuskysymyksen avulla: Mitä ja miten hoitotyön prosesseja tulisi kehittää? Induktiivisen sisällön analyysin avulla päivystyspotilaan hoitoprosessin kehittämisen teemoiksi muodostuivat potilaan/asiakkaan ohjaaminen, hoitotyön organisointi, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja fyysiset toimintaedellytykset. Analyysin avulla tuotettiin 18 hoitotyön prosesseja kuvaavaa kehittämisongelmaa. Kehittämisongelmat ryhmiteltiin luokiksi, jotka olivat potilaan/asiakkaan ohjaaminen, työn organisointi, sairaanhoitajien osaaminen ja fyysiset toimintaedellytykset. Kahdeksalletoista kehittämisongelmalle sairaanhoitajat kirjasivat 83 erilaista hoitotyön prosessien kehittämisehdotusta. Työn organisoimisen kehittämiseksi ehdotettiin yhteistyön tekemistä eri toimijoiden kanssa ja toimintatavoista sopimista. Esimerkkinä kirjattiin lääkäreiden kanssa sovittavat konsultaatiokäytänteet. Osaamisen kehittämiseksi ehdotettiin koulutuksissa saadun tiedon systemaattista jakamista ja säännöllisiä sisäisiä koulutuksia. Opinnäytetyön ensimmäisen syklin (1b) tarkoituksena oli kartoittaa, miten aikaisemmissa tutkimuksissa kuvattiin sairaanhoitajan itsenäisen päivystysvastaantoton toimintojen kehittämistä. Integroidun kirjallisuuskatsauksen ja ensimmäisen syklin kehittämiskysymyksenä oli: Mikä tukee päivystävän sairaanhoitajan itsenäisen vastaanottotoiminnan kehittämistä? Integroidun kirjallisuuskatsauksen kehittämiskysymykseen saatiin vastauksena, aineiston analysoinnin avulla, osaamisen kehittäminen ja työn organisointi -teemat. Työyhteisön kehittämisessä merkityksellistä oli yhteisten, selkeiden toimintaohjeiden luominen. Uuteen työjakomalliin siirtymistä edistivät vastuiden määritteleminen, työntekijöiden osaamisen kehittäminen, potilasturvallisuuden huomioiminen ja uuden, vaativan työtehtävän rahallisen korvauksen määritteleminen. Organisaation toimintojen kehittämistä tukivat tehdyt sopimukset aikatauluista, tavoitteista ja tehtävien delegoinneista. Hyvänä käytäntönä pidettiin tehtävien vastuujaon selkeää sopimista. Organisaation muutoksessa henkilöstön sitouttaminen käytänteisiin koettiin tärkeäksi. Toisen syklin tarkoitus oli kuvata, miten päivystävän sairaanhoitajan itsenäinen vastaanottotoiminta organisoidaan. Kehittämiskysymys oli: Miten työ organisoidaan siten, että se tukee itsenäisesti päivystävän sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa? Toisessa syklissä laadittiin toimintaohjeet ja prosessikuvaus itsenäisesti päivystävän sairaanhoitajan vastaanottotoimintaan. Laaditulle toimintaohjeelle ja prosessikuvaukselle tehtiin arviointisuunnitelma, jota ei ehditty toteuttaa opinnäytetyön aikana. Kolmannen syklin tarkoitus oli kehittää päivystävän sairaanhoitajan osaamista niin, että hän osaa toimia uuden prosessin ja toimintaohjeen mukaisesti. Kehittämis-kysymys oli: Miten kehitetään päivystävän sairaanhoitajan osaamista, jotta hän kykenee hoitamaan tehtäväänsä kuvatun toimintaohjeen mukaisesti? Kolmannessa syklissä tarkasteltiin teoriaan pohjautuen sairaanhoitajien osaamisen johtamista vastaanottotyössä. Tietoon perustuva osaamisen johtaminen edistää näyttöön perustuvaa ajattelua ja mahdollistaa toimintatapojen muutokset.The objective of this thesis was to develop and organize a nurse-led emergency service at Kuusionlinna Terveys Oy in Alavus and Ähtäri. Action research was chosen as the methodology for this thesis because the focus was on developing practices through a process in cycles together with the work community. The purpose of the first cycle (1a) was to describe the needs to develop nursing processes used in the Emergency Room at Alavus Health Centre. The development needs were researched using a questionnaire titled ”Which nursing processes should be developed and how?” Using an inductive analysis of contents, the following themes to develop ER patients’ nursing process emerged: counselling clients/ patients, organizing nursing care, developing staff competence, and physical prerequisites for care delivery. The analysis produced 18 development needs that described nursing processes. These development needs were further divided into 83 different development proposals. It was suggested that different actors should cooperate and common practices (such as consultations with doctors) should be established in order to improve the organization of work. Information acquired from training and regular internal training were named as ways to develop staff competence. The purpose of the first cycle (1b) of this thesis was to study how the development of practices at nurse-led emergency service were described in previous research. The development question of both the first cycle and the integrated literature overview was to study what supported the development of a nurse-led emergency service. The analysis of the material showed that themes related to competence development and organization of work supported the development of a nurse-led emergency service. Creating common and clear guidelines was identified as important for developing the work community. Defining responsibilities, developing staff competence, considering patient safety and specifying financial compensation for new and challenging responsibilities had a positive effect on the introduction of a new nursing care model. Agreements on timetables, goals and delegation of responsibilities also contributed to the development of the operations of an organization. Clearly defined responsibilities were considered a good practice. Staff adherence to common practices was regarded as important when changes are introduced in an organization. The purpose of the second cycle was to describe how the a nurse-led emergency service was to be organized. The development question was to explore how work should be organized so that it would support the development of a nurse-led emergency service. The second cycle included the development of guidelines for nurse-led emergency service and a process description. An evaluation plan was created for both the guidelines and process description, but the plan was not implemented during the thesis process. The purpose of the third cycle was to develop the competence of nurses working in the emergency service so that they could work according to the new guidelines and process. The development question focused on how the competence of nurses working in the emergency service could be developed so that they could work according to the new process and guidelines. The third cycle was based on theory on the management of nurses' competence. Knowledge-based competence management promotes evidence-based thinking and facilitates changes in existing practices