Mikä auttaa mieltä kuntoutumaan? : Työkyvyn edistäminen mielenterveyskuntoutujien ammatillisessa kuntoutuksessa

Masennuksen ja mielenterveyden häiriöiden vuoksi vuonna 2017 ohjautui työkyvyttömyyseläkkeelle kahdeksan henkilöä päivässä. Tähän liittyen Kela tuottaa mielenterveys-kuntoutujille ammatillisen kuntoutuksen palveluita. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää niitä tekijöitä, joilla työkykyisyyttä edistetään näissä palveluissa. Tavoitteena oli kuvata kuntoutusohjaajien käsityksiä kuntoutumista vahvistavista toiminnoista. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin haastattelemalla kuntoutusohjaajia, joilla on kokemusta Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluista. Teemahaastattelut toteutettiin kesän 2017 aikana KYS-erva -alueella neljän eri palveluntuottajan kuntoutusohjaajalle, jotka toteuttavat ammatillista kuntoutusta. Sisällön analyysi tehtiin teorialähtöisesti, aineiston luokittelussa hyödynnettiin aiempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Tulosten mukaan mielenterveyskuntoutujille suunnatun ammatillisen kuntoutuksen työelämälähtöiset tavoitteet eivät kaikilta osin vastaa kohderyhmän tarpeita ja edistä työky-kyisyyttä. Tämän perusteella haastatellut kuntoutusohjaajat nostivat kuntoutusprosesseihin vahvemmin mukaan arjentaitojen ja elämänhallinnan teemoja. Tulosten perusteella Kelan mielenterveyskuntoutus ei vastaa kohderyhmän kuntoutumisen tavoitteita. Sen sijaan kokonaisvaltainen näkemys kuntoutujasta ja hänen tarpeistaan edistää kuntoutujan työkykyisyyttä. Haastattelujen perusteella kuntoutusohjaajille on kertynyt hiljaista tietoa ja viisautta, jota he osaavat intuitiivisesti hyödyntää työssään. Yksittäisistä menetelmistä muotoutuu toimintatapa, jota kuntoutusohjaajat osaavat hyödyntää edistäessään kuntoutujan työkykyisyyttä ja tukiessaan kuntoutusprosessia.In 2017, depression and mental disorders were reasons for disability pensions with eight persons per day. The Social Insurance Institution of Finland (Kela) produces vocational rehabilitation services for these mental health rehabilitees. The purpose of the study was to find the factors that would promote the work-ability of rehabilitees in these services. The aim was to describe rehabilitation counsellors' views on activities that would enhance rehabilitation. The study was carried out as a qualitative survey, in which the material was collected by interviewing rehabilitation counsellors who have experience in Kela's vocational rehabili-tation services. The theme interviews were conducted during the summer of 2017 in the Kuopio University Hospital District with the rehabilitation counsellors of four different vocational rehabilitation service providers. The content analysis of the data was based on theory, and the classification of the data utilized previous research on the topic. According to the results, work-based aims in vocational rehabilitation for mental health rehabilitees did not fully meet the needs of this group and, therefore, did not promote work-ability. Based on this, the respondents added more everyday skills and life man-agement themes to their rehabilitation processes. Based on the results, Kela’s mental health rehabilitation does not meet the target group's rehabilitation goals. Instead, a holistic view of the rehabilitees and their needs wold promote work-ability. Based on the interviews, rehabilitation counsellors have accumulated tacit knowledge and wisdom that they intuitively utilize and take advantage of in their work. The individu-al methods form an approach that rehabilitation counsellors can utilize to promote their clients’ work-ability and support their rehabilitation process