Tehohoitopotilaan perushoito -hoitajien asennekartoitus

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla teho-osaston hoitajien kokemuksia tehohoitopotilaan perushoidosta. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, millaisia kokemuksia tehohoitajilla oli tehohoitopotilaiden perushoidosta ja mitkä tekijät vaikuttivat tehohoitajien suhtautumiseen tehohoitopotilaiden perushoidossa. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa tehohoitajien suhtautumisesta tehohoitopotilaan perushoitoon sekä selvittää tehohoitopotilaan perushoidon ongelmakohtia. Tämän lisääntyneen tiedon avulla tavoitteena oli kehittää tehohoitopotilaan perushoidon toteutumista. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä. Aineiston keruu tapahtui ryhmähaastattelun avulla, johon osallistui kuusi (6) teho-osaston hoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä menetelmällä. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että tehohoitajat kokivat perushoidon olevan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Heidän mukaansa perushoito toteutui hoitajien erilaisuudesta ja asenteista riippumatta teho-osastolla hyvin. Perushoidolla pystyttiin vaikuttamaan myös kivun hoitoon ja ennaltaehkäisemään komplikaatioita. Työn ennakoimattomuus aiheutti perushoidon toteuttamiseen haasteita. Lisäksi haasteita ilmeni erityisesti hoito-ja apuvälineiden riittävyyden, potilaan yksityisyyden huomioimisen, työn suunnitelmallisuuden, kiireen ja eri potilasryhmien suhteen. Varsinkin potilailta ja omaisilta saatu palaute sekä potilaan toipumisen koettiin antavan voimaa perushoidon toteuttamiseen. Koettiin, että hoitajien suorittamaa perushoitoa ei arvosteta kovinkaan paljon muiden ammattiryhmien näkökulmasta. Tulosten mukaan perushoito on hyvin laaja-alainen ja monivastuinen kokonaisuus. Se toimii muun hoidon perustana. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää yksikkökohtaisesti perushoidon suunnittelemisessa, toteuttamisessa sekä kehittämisessä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi pohtiessa hoitoalan koulutuksiin lisäopintoja perushoidon toteuttamisesta erityisesti teho-ja valvontahoitopotilaan kohdalla. Olisi tärkeää tutkia perushoitoa aihealueena lisää, varsinkin potilaiden ja omaisten näkökulmasta.This study was conducted in cooperation with the health care district of Pirkanmaa. The purpose of this study was to describe the experiences of nurses in intensive care patients unit. The specific aim of this research was to find out what kind of experiences intensive care nurses had about basic care of intensive care patients and what factors influenced to the nurses attitudes regarding intensive care patient’s basic care and to develop the needs for basic care. The aim was also to develop intensive care patient’s basic cares fulfillment by the advanced knowledge. The study was qualitative. It based on a structured theme interview attended by six nurses from intensive care unit. The material was analysed using inductive method. The results reveal that intensive care nurses experience basic care as a physical, mental and social entity. According to the nurses basic care was actualised well regardless nurses personal differences and attitudes. Basic care was an important factor in pain management and complications prevention. Unpredictability caused challenges in carrying out basic care. This includes patient’s privacy, work orderliness and different patient groups, for example disoriented patients. Feedback from patients and family members and patient recovery wards were seen as empowering in patients basic care. Nurses felt that basic care has not been appreciated in other professions