Mielenterveyskuntoutujan oikeus työhön : Kuinka tukea mielenterveyskuntoutujaa työelämässä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka sairaanhoitaja voi tukea mielenterveyskuntoutujaa, joka on työelämässä tai siirtymässä työelämään. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, minkälaisia haasteita liittyy mielenterveyskuntoutujan työelämään siirtymiseen tai siinä pysymiseen ja miten häntä voi tukea työelämässä. Työn tavoitteena on koota tietoa mielenterveyskuntoutujan työelämässä selviytymisen tukikeinoista ja tarkastella haasteita hänen työelämään siirtymisessään tai siinä pysymisessä. Opinnäytetyö tehtiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Yleisiä mielenterveyskuntoutujan kohtaamia haasteita työelämässä ovat kuntoutuksen ja työllistävien toimien huono ajoitus mielenterveysongelmien puutteellisen tunnistamisen vuoksi, mielenterveyden häiriön aiheuttamat muutokset työ- ja toimintakyvyssä, työtehtävien mukauttamisen ongelmat ja työn negatiiviset vaikutukset mielenterveyteen. Mielenterveyskuntoutujan kokonaisvaltainen huomioiminen kuntoutusprosessissa on oleellisen tärkeää. Hänelle tarjotaan erilaisia, osin lain määrittelemiä, palveluita. Opinnäytetyön tuloksissa tukikeinoina korostuivat erilaiset kuntoutuspalvelut, osasairausloma ja työterveyshuollon rooli työkyvyn arvioinnissa ja tukemisessa. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että hoitavien ja kuntouttavien tahojen yhteistyötä ja koordinointia pitää kehittää. Työvoimapoliittisessa päätöksenteossa on huomioitava heikommin työllistyvien asema työmarkkinoilla ja työmarkkinoiden joustamista tulee helpottaa. Jokaisen oikeus työhön tulee turvata. Sairaanhoitajan rooli onkin kartoittaa mielenterveyskuntoutujan tilannetta kokonaisvaltaisesti ja koordinoida kuntoutusprosessia moniammatillisessa yhteistyössä. Opinnäytetyön tulosten pohjalta ilmeni tarve välittää lisää tietoa mielenterveyden häiriöistä asiaan liittyvän häpeän vähentämiseksi. Esiin nousi myös tarve jatkotutkimukselle eri tukitoimien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta.The purpose of this study was to examine how a nurse can support a mental health rehabilitee in work or an unemployed rehabilitee in transition to employment. The research questions were what challenges mental health rehabilitee faces in employment or in transition to employment, and how to support mental health rehabilitee in employment. The objective of this study was to gather information on supporting services and methods for mental health rehabilitee and review challenges they face at work or in transition to employment. A narrative literature review was made by gathering data from several international and Finnish electronic databases. The method of content analysis was conducted to examine the collected data and to create diverse results based on the data. The results reveal that common challenges mental health rehabilitee faces in work or transitioning to employment are inappropriate timing of rehabilitation and vocational services, the negative effect of mental health disorders on work performance, the harmful impact of the workloads on mental health as well as difficulties in work accommodation. As supportive services the results highlighted various rehabilitation services, support from employer, work accommodation and the role of occupational healthcare in support and work capacity evaluation of the rehabilitee. Comprehensive care of the mental health rehabilitee is crucial in recovery. The findings indicate that coordination and cooperation of healthcare– and rehabilitation services need further developing. Further research is needed to evaluate the functionality and effectiveness of the supportive services