Eristyspotilaan verinäytteenotto : kuinka kehittää eristyskäytäntöjä?

Sairaalainfektiot ovat suuri kansanterveydellinen ongelma, joiden vuoksi Suomessa menehtyy vuosittain 700–800 henkilöä. Infektioiden syntyyn vaikuttavat antibiooteille resistentit bakteerit, joita muodostuu pitkäkestoisten ja usein toistuvien antibioottikuurien seurauksena. Eristysvarotoimien tarkoitus on ehkäistä kyseisten bakteerien leviämistä ympäristöönsä ja vähentää muiden potilaiden sairastumisriskiä. Sairaanhoitajien lisäksi myös bioanalyytikot ottavat verinäytteitä eristyspotilaista, jolloin eristyskäytäntöjen tunteminen on välttämätöntä. Valitettavasti eristysvarotoimien noudattaminen koetaan usein haasteelliseksi. Ongelmien taustalla on monia eri syitä, esimerkiksi epävarmuus siitä, kuinka eristyshuoneessa tulisi toimia ja tietämättömyys suojainten käytöstä. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, millaisena nykyiset eristyskäytännöt koetaan Savonlinnan keskussairaalassa. Opinnäytetyö tehtiin tutkimustyönä Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (ISLAB) Savonlinnan keskuslaboratorioon. Tutkimukseen osallistuivat bioanalyytikot/laboratoriohoitajat sekä sairaanhoitajat Savonlinnan keskussairaalan seuraavilta osastoilta: akuuttiosasto/yleislääketiede, kirurgian/naistentautien osasto, kirurgian osasto ja sisätautien osasto. Tutkimuksessa kartoitettiin työntekijöiden omaa sekä työyhteisön osaamista tämän hetken eristyskäytännöistä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti Webropol-kyselytyökalun avulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää nykyisiä eristyskäytäntöjä sekä parantaa yhteistyön sujuvuutta Savonlinnan keskuslaboratorion ja osastojen välillä liittyen eristyspotilaiden verinäytteenottoon. Tutkimuksen vastausprosentiksi saatiin 33 (n=97). Tulokset antoivat realistisen kuvan tämän hetkisten eristyskäytäntöjen toteutumisesta Savonlinnan keskussairaalassa. Eniten ongelmia tuottivat suojainten pukeminen ja riisuminen, eristyshuoneesta puuttuvat välineet, teoriatiedon soveltaminen käytäntöön ja puuttuvat eristysmerkinnät. Tulosten pohjalta kehitettiin ratkaisuja, joiden avulla eristyskäytäntöjä voitaisiin mahdollisesti kehittää tulevaisuudessa. Kyseisiä ratkaisuja olivat muun muassa lisäkoulutuksen pyytäminen eristyskäytännöistä, muistilistojen laatiminen eristyshuoneessa tarvittavista välineistä sekä eristystietojen tekeminen pakolliseksi laboratoriopyynnöissä. Tutkimustulokset antoivat hyvän pohjan mahdollisille jatkotutkimuksille liittyen puutteellisten eristysmerkintöjen vuoksi tapahtuville bakteerialtistuksille, suojainten merkitykseen eristyspotilaan hoidossa sekä käsihygieniaan.Hospital-acquired infections are a large public health problem which causes death of 700-800 people in Finland every year. Infections come into being because of the antibiotic-resistant bacterias which form on account of long-lasting and continual antibiotic cures. The purpose of isolation precautions is to prevent those bacterias to spread out on the environment and reduce the risk for other patients to get infection. Along with the nurses also biomedical laboratory scientists take blood samples from isolated patients in which case knowing the isolation precautions is necessary. Unfortunately following the rules of the isolation precautions are often experienced challenging. Behind the problems are many different reasons, for example uncertainty about how to work in an isolation room or ignorance how to use protective clothing. The purpose of this thesis was to examine how the present isolation precautions are experienced in the central hospital of Savonlinna. The thesis was made as a research work to ISLAB, the central laboratory of Savonlinna. Biomedical laboratory scientists and nurses of the central hospital of Savonlinna from the wards: acute ward/general medicine, surgery/women's diseases, surgery and internal medicine took part in the study. The research surveyed both employees’ and work community’s knowledge of the isolation precautions. The research material was collected by Webropol survey. The target of the thesis was advance the present isolation precautions and improve the collaboration between the central laboratory and wards of the central hospital of Savonlinna in blood sampling cases of isolated patients. The response rate of the research was 33 (n=97). The results gave a realistic image about how the present isolation precautions are actualizing in the central hospital of Savonlinna. The difficulties focused on how to dress and undress the protective clothing, missing equipment of the isolation room, how to implement theory into practice and missing of the isolation marks. There are developed solutions how to possibly advance the present isolation precautions in the future based on the results. The solutions in question were asking a further education about isolation precautions, compose a checklist about the equipment which are needed in the isolation room and make the marking of isolation information obligatory on the laboratory referrals among the other things. The results gave a great base for the possible follow-up researches relating to bacteria exposure because of missing isolation marks, the meaning of a protective clothing in a cure of isolated patients and hand hygiene