Nuorten aikuisten kirjastopalvelut ja niiden merkitys Seinäjoen pääkirjastossa kymmenen nuoren aikuisen näkökulmasta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä mieltä kymmenen seinäjokista nuorta aikuista on Seinäjoen pääkirjaston tarjoamista kirjastopalveluista ja käyvätkö nuoret aikuiset Seinäjoen pääkirjastossa lainkaan asiakkaina. Teemahaastattelussa pyrittiin saamaan selitys myös sille, mikseivät nuoret aikuiset ole kiinnostuneita oman kohderyhmänsä kirjastopalveluista asuinpaikkakunnallaan. Nuorten aikuisten määritteleminen yksiselitteisesti oli hankalaa. Tässä opinnäytetyössä nuoret aikuiset määriteltiin 18–29-vuotiaiksi. Tutkimusmenetelmänä tässä työssä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista teemahaastattelua. Teemahaastatteluun valikoitui kymmenen nuorta aikuista, jotka olivat sekä kirjaston palvelujen käyttäjiä että ei-käyttäjiä. Haastattelujen tukena käytettiin erillistä Microsoft Word -tiedostoa, jonne haastattelussa esitetyt kysymykset koottiin. Teemahaastattelun kymmenen kysymystä jakaantuivat pääteemoihin ja niiden pohjalta muotoutuneisiin välikysymyksiin. Kysymyksissä tiedusteltiin nuorten aikuisten elämäntapaa, suhdetta kirjaston aineistoon, kirjastopalveluiden käyttöä sekä lukutottumusten historiaa. Teemahaastattelun tukilomakkeen kysymyksissä oli myös oma kohtansa kirjaston ei-käyttäjille. Tutkimuksesta saatiin selville, ettei haastatteluun osallistuneista nuorista aikuisista suurin osa ollut intohimoisia lukijoita. Nämä nuoret aikuiset hyödynsivät Seinäjoen pääkirjaston kokoelmaa ennemmin muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi kurssikirjojen hankkimiseen. Nuorille aikuisille ei juurikaan ole järjestetty heille kohdennettuja tapahtumia. Tutkimus osoitti haastateltujen nuorten aikuisten olevan sitä mieltä, että nuoret aikuiset eivät juurikaan käy kirjaston tapahtumissa. Opinnäytetyössä saatiin haastatelluilta paljon tietoa nuorten aikuisten kirjastonkäytöstä sekä kehitysehdotuksia Seinäjoen pääkirjaston kirjastopalveluiden parantamiseksi kyseisen kohderyhmän hyväksi.The objective of the thesis was to find out what ten young adults from Seinäjoki think about the services of Seinäjoki Public Library – Provincial Library and if young adults visit library at all. The thesis included semi-structured interviews aimed at finding an explanation why young adults are not interested in the library services meant for their target group. Defining young adults in an unambiguous way was difficult; in this thesis, young adults were defined as 18 – 29-year olds. A qualitative semi-structured interview was used as the research method in the thesis. Ten young adults, both library users and non-users, were chosen for the semi-structured interviews. A separate Word file was used as a support to the interview questions. The interview included ten main questions, which were divided into main themes and sub-questions based on them. The questions related to the lifestyle of young adults, their relationship to library materials and usage of library services, as well as the history of their reading habits. There were also questions aimed at library non-users. It was found that most of the interviewees were not passionate readers. These young adults used Seinäjoki Public Library’s collections for other reasons, such as acquiring books for school courses. There have not been many events directed towards young adults. The study brought out the opinion of the interviewees that young adults hardly participate in library events. Through the thesis study, a lot of information was obtained from the interviewees about young adults’ library usage, and suggestions for improving Seinäjoki Public Library’s services for this target group