Tukea arkeen ja vanhemmuuteen? : äitien kokemuksia perheryhmästä ja mietteitä palvelun kehittämiseksi

Laadullisen opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää ja kuvailla äitien omakohtaisia kokemuksia perheryhmässä tapahtuvasta vanhemmuuden ja arjen tukemisesta. Lisäksi halusimme kuulla äitien mielipiteen siitä, kuinka he kehittäisivät perheryhmää entistä toimivammaksi ja perhettä tukevammaksi. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli antaa toimeksiantajallemme toiminnan kehittämisen ja osallisuuden parantamisen kannalta olennaista tietoa. Teoriaosuudessa avaamme perhetyön ja perhekuntoutuksen käsitettä, mutta tärkein teoreettinen tausta liittyy arjen vanhemmuuteen ja sen tukemiseen. Käsittelemme etenkin vuorovaikutuksen ja mentalisaatiokyvyn merkitystä arjen vanhemmuuteen saadun tuen osa-alueina. Lopuksi esittelemme vielä tarkemmin perheryhmätoimintaa ja sen historiaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla kesän 2017 aikana. Yksilöhaastatteluihin osallistui yhteensä kuusi äitiä, jotka olivat olleet mukana perheryhmässä viimeisen viiden vuoden aikana. Saatu aineisto litteroitiin ja analysointiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulosten perusteella äidit kokivat saaneensa perheryhmästä merkittävää tukea. Tuen kuvailtiin olleen äitiyttä vahvistavaa ja arkea helpottavaa. Henkiseen jaksamiseen saatu tuki koettiin erityisen tärkeänä ja sen antamisessa työntekijöiden rooli oli merkityksellinen. Kaikki äidit kuvailivat perheryhmää positiivisesti, mutta uskalsivat tuoda esiin myös epäkohtia, ristiriitoja ja kehittämisehdotuksia. Äitien kehittämisehdotukset liittyivät etenkin yhteisen vapaa-ajan ja aloitustapaamisten määrän lisäämiseen sekä tilojen somistamiseen. Tuloksissamme osin yllättävää ja aiempiin tutkimuksiin verrattuna uutta, oli työntekijöiden antaman tuen ensisijaisuus vertaisryhmään verrattuna. Vertaisryhmän merkitys näkyi lähinnä ystävyyssuhteiden luomisessa, mutta muuten siitä saatu tuki jäi hyvin marginaaliseksi. Tuen vähyyden voisi olettaa johtuvan esimerkiksi ryhmän heterogeenisyydestä, ryhmäläisten välisistä ristiriidoista, yksilöllisten tarpeiden huomioinnista, asiantuntijalähtöisyydestä tai ryhmässä alati tapahtuvista muutoksista. Toivomme opinnäytetyömme auttavan perheryhmätoiminnan kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa myös osaksi valtakunnallista perhepolitiikka ohjelmaa. Jatkotutkimusaiheina haluaisimme selvittää vertaisryhmätoiminnan ohella isien roolia osana perheryhmätoimintaa ja kuinka heitä voisi aktivoida mukaan toimintaan.The aim of our qualitative thesis was to clarify and describe mothers' personal experiences of how their parenting and everyday life were supported in the family group service. In addition, mothers’ opinions on how to develop family groups to become more functional and to support families better were charted. The purpose of our thesis was to give our commissioner relevant information on how to develop and improve operations. In the theoretical part the concept of family work and family rehabilitation is discussed, but the most important theoretical background relates to parenthood and supporting it in everyday life. The importance of interaction and mentalization as a component of parental support was considered. Family group services and their history is also described. The material was collected through theme interviews during the summer of 2017. A total of six mothers participated in individual interviews. The interviewees had participated in the family group activity over the past five years. The material obtained was transscribed and analyzed using theory-driven content analysis. Based on the findings, the mothers felt that they received significant support from the family group. The support was described to be maternally reinforcing and facilitating everyday life. The support for mental well-being was considered to be of particular importance and the role of the employees was relevant. All mothers described family groups in a positive way, but also highlighted disadvantages, disagreements and development suggestions. The mothers’ proposals for development were related, in particular to increasing jointly spend leisure time, the number of welcome sessions and decorating the premises. A new finding in the thesis was that support given by the employees was ranked first compared to the support given by the peer group. The importance of the peer group was mainly shown in the establishment of friendships, but otherwise the support received was marginal. The lack of support could be attributed, for example, to the heterogeneity of the group, to the conflicts between the groups, to the individual needs, to the expert orientation or to the continuous changes in the group. This thesis aims to help develop family group service and establish it as a part of nationwide family policy program. A further research topic, could be to find out, about peer group activities as well as the role of fathers a part of family group service and how to engage fathers better in the activity