Miten hoitotyöntekijä voi vaikuttaa työhyvinvointiinsa?

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan subjektiivista työhyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla sekä osana työyhteisöä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa työhyvinvoinnin edistämisen keinoista ja tuoda esille jokaisen oman työhyvinvoinnin tärkeys. Lisäksi pyrittiin löytämään hoitajien omia kehitysideoita työhyvinvoinnin parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Opinnäytetyön tehtävinä oli tutkia, millaiseksi hoitotyöntekijät kokevat oman työhyvinvointinsa, millä keinoin he kokevat voivansa edistää sitä ja mitä työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä hoitotyöntekijät tunnistavat. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi viisi avointa kysymystä työhyvinvoinnista. Kysymykset käsittelivät työhyvinvoinnin edistämistä sekä työyhteisössä että vapaa-ajalla. Vastaajia pyydettiin kuvailemaan tämän hetkistä työhyvinvointiaan ja mainitsemaan tekijöitä, jotka estävät sen toteutumista. Kyselyyn vastasi Hatanpään sairaalan kahden osaston hoitohenkilökunta. Vastauksia saatiin yhteensä 19 kappaletta ja ne analysoitiin sisällönanalyysia apuna käyttäen. Hoitotyöntekijät kokivat työhyvinvointinsa vaihtelevan päivästä riippuen. Suurin osa kuvaili työhyvinvointinsa hyväksi tai kohtalaiseksi ja pieni osa kertoi sen olevan huonoa. Työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi mainittiin yhteisöllisyys, positiivinen vuorovaikutus, toimiva hoitosuhde, myönteinen suhtautuminen, ammattitaidon kehittäminen, töiden organisointi, työolosuhteet ja vaikutusmahdollisuudet. Lähes kaikissa vastauksissa yhteisöllisyys oli vahvasti edustettuna. Vapaa-ajalla hoitotyöntekijät pyrkivät lepäämään ja tekemään jotakin itselle mielekästä. Terveellisten elämäntapojen koettiin lisäävän hyvinvointia. Sen sijaan kielteisesti työhyvinvointiin vaikuttivat kuormittava työ, vähäiset vaikutusmahdollisuudet, ongelmat työyhteisössä, kielteinen suhtautuminen ja henkilökohtaiset syyt. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että hoitotyöntekijät kokevat voivansa vaikuttaa subjektiiviseen työhyvinvointiinsa monin eri tavoin. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista selvittää, vaikuttavatko hoitajan ikä ja sukupuoli työhyvinvoinnin kokemukseen. Lisäksi olisi hyödyllistä tutkia, vaihteleeko työhyvinvointi valtion, yksityisen työnantajan ja kunnan palveluksessa työskentelevien hoitajien välillä.The aim of this thesis was to study how nurses experience their job well-being subjectively. This thesis aims to provide information on how to strengthen job well-being as a whole and emphasize the importance of individual work satisfaction. The main tasks of this thesis were to study how nurses experience their job well-being, how they feel they can promote it and which factors they can identify that weaken their idea of positive job well-being. This thesis used qualitative method to conduct the study. The research material was gathered using a questionnaire form, which included five open questions considering work satisfaction. 19 nurses completed the questionnaire and their answers were then analyzed using content-based analysis. Most of the nurses who completed the questionnaire described their job well-being as good or fair. Based on the answers there were a few factors that contributed positively to their experience of job well-being. These factors were communality, positive communication, good internal relationships, opportunities to gain new skills, positive attitudes, well-organized tasks, good working conditions and possibilities to influence those conditions. During their free time nurses try to rest and take care of their health. Nurses also experienced that burdensome tasks, minimal chances of impacting their working conditions, problems in the work community and personal reasons weakened their job well-being. The results of this thesis indicate that nurses feel that they can influence their subjective job well-being. In the future it would be interesting to discover whether age or gender affects the experience of job well-being