Kokemuksia syrjäytymisvaarassa oleville nuorille aikuisille suunnatusta neulekahvilatoiminnasta

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa lankakäsityön merkityksistä ja hyvinvointivaikutuksista sekä soveltuvuudesta syrjäytymisvaarassa olevien 18-30-vuotiaiden nuorten aikuisten yhteisöllisyyden edistämiseen. Lisäksi selvitettiin kohderyhmän odotuksia, toiveita ja kokemuksia toiminnan suhteen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella kohderyhmän omakohtaisia merkityksiä ja kokemuksia käsitöiden mahdollisista hyvinvointivaikutuksista. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi sosiaali-, nuoriso- ja kulttuurialan yhdistys Kohtaus ry. Opinnäytetyön toiminnallisena osuutena järjestettiin neulekahvilailtoja osana yhdistyksen syrjäytymisvaarassa oleville nuorille aikuisille suunnattua toimintaa. Neulekahvilassa voi tehdä omaa käsityötä, osallistua yhteisen neuletyön tekemiseen tai opetella uusia käsityötekniikoita yhdessä muiden kanssa. Opinnäytetyön tietoperustassa avataan hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden käsitteitä, nuorten aikuisten syrjäytymistä sekä käsityön merkityksiä ja hyvinvointivaikutuksia. Opinnäytetyön aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla ja havainnoimalla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tuloksissa erottui neljä pääluokkaa, jotka kuvasivat neulekahvilatoimintaa ja siihen osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Luokat olivat: toimintaan osallistumista rajoittavat ja edistävät tekijät, ohjaajan toiminta, vuorovaikutuksen rakentumiseen vaikuttavat tekijät sekä käsityön merkitykset ja vaikutukset. Toimintaan osallistumista toisaalta tukivat ja toisaalta rajoittivat osallistujien persoonallisuuden piirteet ja aiemmat kokemukset. Ohjaajan toiminnassa tärkeää oli osallistujien yksilöllinen huomiointi, rauhallisuus ja kannustava motivointi. Ohjaamiseen kuului taidollista ja sosiaalista tukemista. Vuorovaikutus rakentui toiminnan avulla, ilmapiirillä ja tilallisilla ratkaisuilla oli myös merkitystä. Käsitöiden tekeminen tuki vuorovaikutusta kävijöiden välillä. Käsityöllä koettiin olevan rauhoittavia vaikutuksia ja muun muassa sosiaalisia ja käytännöllisiä merkityksiä. Erityisesti korostuivat sosiaaliset merkitykset ja omaan itseen liittyvät positiiviset vaikutukset, kuten uuden oppiminen ja uskaltaminen. Tulokset tuottavat uutta tietoa käsityömenetelmien hyödyntämisestä sosiaalialalla, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten toiminnassa. Tulokset kuvaavat yksilöllisesti tuetun yhteisöllisyyden elementtejä ja ovat hyödynnettävissä myös muun Kohtaus ry:n toiminnan suunnittelussa. Käsityön avulla voidaan luoda edellytyksiä vuorovaikutukseen ja innostumiseen ja näin tukea syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten elämänhallintaa ja hyvinvointia.The purpose of this functional thesis was to receive information on how to promote marginalized young adults’ wellbeing and chances for social interaction using handicrafts as a method. The target group was young adults aged 18-30 who are at risk of being marginalized and the goal of the thesis was to examine their expectations and experiences of the knitting cafés. Another goal was to find out the target group’s experiences of possible well-being effects and meanings of handicrafts. The collaboration partner for this thesis was a non-governmental organization Kohtaus ry, which focuses on youth, social and cultural work. As the functional part of this thesis three knitting café evenings targeted especially for marginalized young adults were organized as part of the weekly programme at Kohtaus. In a knitting café it is possible to do your own handicrafts, participate in a community knitting project, learn new handicraft techniques and get together with other people. In the theoretical framework the focus was on wellbeing, young adults’ marginalization and community. Also, previous research on meanings and wellbeing effects of handicrafts was examined. The data was collected through semi-structured individual interviews and participating observation. The data was categorized and analyzed using data based data analysis. The results showed four main classes, that described the knitting cafés and the factors promoting participation. The main classes were: factors that promote or restrict chances of participation, instructor’s effect, factors that affect the social interaction and meanings and wellbeing effects of handicrafts. The main factors promoting and restricting participation were the participators’ personality traits and previous experiences. The key factors regarding the instructor’s actions were individual and flexible support, calmness and ability to inspire. Doing handicrafts supported the social interaction. The participants experienced relaxation while knitting and gave social and practical meanings to handicrafts. Multiple social meanings and positive effects such as learning new skills were especially important. This thesis produced new information on how to use functional handicraft methods in social services especially when working with young adults who are at risk of being marginalized. The results are also useful for the collaboration organization Kohtaus ry, they can benefit especially on the information on subtle guidance and individual social support. Doing handicrafts together can promote social interaction and inspire people in many ways. Therefor it is a good method for supporting the life management skills and wellbeing of marginalized young adults