Leachate water from shooting ranges backstop berm

Environmental protection act 2000/169 states that all shooting ranges in Finland have to have an environmental permit after the year 2010. This has lead the Finnish Defence Forces to implement environmental protection system to their shooting ranges. The main sources of pollution at shooting ranges are from shooting: noise pollution and heavy metals from bullets in the backstop berm. Bullets in the berm start to corrode in time and heavy metals become more soluble and start to move with leachate water. This water is usually treated before it can be discharged into groundwater. In many shooting ranges, the environmental protection systems have already been implemented. The systems vary between shooting range areas and somewhat even between ranges in the same area. The variance between ranges and range areas is mostly because they are built and planned separately because of different environmental conditions. The aim of this thesis is to collect information about the amount of leachate water per square meter of backstop berms in Finland. The continuous measuring device was also studied in this thesis. It was installed into a ditch that water from multiple shooting ranges is led, because it needs quite big flow to work accurately. It is being developed and it can already measure water parameters such as pH, temperature and the dissolved heavy metal concentration. The most important factor affecting the water amount a berm structure collects seems to be the waterproof structure in the berm. Also, bigger structures seem to collect less per square meter of management area. Design storms that are used in storm water drain design seem to overestimate the flow in the system. From the continuous measurement results it seems that the dissolved lead concentration seems to change the most because of the pH change during the day. According to the results, flow variation did not seem to have effect on the dissolved lead concentration. The dissolved lead concentrations measured were very low and the actual values cannot really be trusted. Still the trends shown in the results are valid, although the magnitude might change when concentrations are higher.Ympäristönsuojelulaki 2000/169 mukaan kaikilla ampumaradoilla Suomessa tulee olla ympäristölupa vuoden 2010 jälkeen. Tämän takia Puolustusvoimat ovat rakentaneet ympäristönsuojelujärjestelmiä heidän ampumaradoilleen. Pääasialliset päästölähteet ampumaradoilla ovat melu- ja raskasmetallipäästöt taustavalleista suotautuvaan veteen. Pääosin lyijystä tehdyt luodit alkavat hajota kun ne joutuvat kosketuksiin ilman ja veden kanssa, jolloin raskasmetallit muuttuvat liukoisemmiksi. Tämä vesi käsitellään tarpeen mukaan ennen kuin se johdetaan pohjaveteen. Monilla ampumaradoilla, ympäristönsuojelujärjestelmät ovat jo rakennettu. Nämä järjestelmät eroavat toisistaan eri rata-alueilla ja joskus myös rata-alueen sisällä. Tämä vaihtelu johtuu siitä että ympäristönsuojelurakenteet on rakennettu kohdekohtaisesti, riippuen alueen erityispiirteistä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa suotovesien määrästä ampumaradan taustavallin keräysjärjestelmissä per neliömetri eri ampumaradoilla. Tämä tieto auttaa rakenteiden mitoituksessa sekä käsittelymassojen vaihtovälin arvioinnissa. Myös jatkuva-toimista veden parametrien mittaria tutkittiin. Se asennettiin yhdelle ampumarata-alueelle, ojaan johon johdetaan jo käsiteltyä suotovettä. Mittari asennettiin tähän ojaan koska se tarvitsee kohtalaisen suuren virtaaman toimiakseen. Mittari on kehitysvaiheessa ja pystyy mittaamaan vedestä muun muassa pH-arvon, lämpötilan ja eri raskasmetallien liukoisia pitoisuuksia. Tuloksien perusteella tärkein tekijä, joka vaikuttaa suotoveden määrään käsittelyjärjestelmässä vaikuttaa olevan tiivisrakenne vallin sisällä. Radoilla, joihin on rakennettu vesitiivis rakenne taustavallin sisään, ovat virtaamat samaa luokkaa. Myös suuremmat vallit näyttävät keräävän pienemmän vesimäärän käsittelyjärjestelmän neliömetriä kohtaan. Mitoitussateet joita käytetään hulevesisuunnittelussa yliarvioivat virtaaman käsittelyjärjestelmässä. Jatkuvatoimisen mittarin tuloksista voidaan nähdä liukoisen lyijyn vaihtelevan pääasiassa veden pH-arvon vaihtelun mukaan. Virtaamalla ei tulosten perusteella näytä olevan suurta vaikutusta liukoisen lyijyn pitoisuuteen suotovedessä. Mittarin havaitsemat lyijypitoisuudet olivat hyvin matalia, minkä vuoksi tulokset ovat vain suuntaa antavia eivätkä tulokset ole tarkkoja. Kuitenkin kuvaajien näyttämät vaihtelut ovat todellisia vaikka tarkkaa pitoisuutta ei voidakaan havaita.Ehdin jo vahingossa tallentaa myös funet filesenderin kautt