Tavoitteena hyvä vuorovaikutus : Tutkimus vuorovaikutuksen kokemisesta Kaarinan SOS-lapsikylässä

Haikka Martti. Tavoitteena hyvä vuorovaikutus. Tutkimus vuorovaikutuksen kokemisesta Kaarinan SOS-lapsikylässä. Syksy 2017, 57 sivua. Diakonia ammattikorkeakoulu, Diak Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Kyseessä on kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin Kaarinan SOS-lapsikylän yhteistyötahojen vuorovaikutuksen kokemusta ja analysoitiin sen tulokset. Kaarinan SOS-lapsikylän palveluiden piirissä olevien täysi-ikäisten asiakkaiden, lapsikylään sijoitettujen lasten huoltajien, palvelun ostajien ja muiden yhteistyötahojen kokemusta lapsikylän kanssa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta mitattiin kirjallisella palautekyselyllä. Palautekyselyjä postitettiin yhteensä 92. Vastauksia tuli yhteensä 37, eli vastausprosentiksi muodostui noin 40%. Palautekysely sisälsi strukturoituja, valmiiksi määriteltyjä kysymyksiä sekä mahdollisuuden vapaamuotoisen palautteen antamiseen. Osana tätä tutkimusta kehitettiin Kaarinan SOS-lapsikylälle vuorovaikutuksen kokemisen mittaamiseen välineistö. Kehittämistyö tapahtui tiiviissä yhteistyössä Kaarinan SOS-lapsikylän kanssa. Keskiössä oli helposti ja säännöllisesti käytettävän sekä vertailukelpoista tutkimusmateriaalia tuottavan välineistön luominen vuorovaikutuksen kokemuksen mittaamiseen. Tässä opinnäytetyössä avataan ytimekkäästi mittaamisen välineistön kehittäminen, mutta pääpaino on tutkimusosiossa eli itse vuorovaikutuksen kokemuksen tutkimuksessa ja sen tuloksissa. Tutkimuksen tuloksista ilmeni eroja vastaajaryhmien välillä. Kaikkein heikoimmin vuorovaikutuksen kokivat asiakkaat. Tutkimuksen mukaan erityisesti käytännön asiakastyön vuorovaikutusta täytyy kehittää. Siihen liittyvää henkilökunnan ammatillista osaamista täytyy kehittää ja yhdenmukaistaa. Yhteistyötahojen kokemus vuorovaikutuksesta puolestaan oli kiitettävää tasoa kaikissa Kaarinan SOS-lapsikylän palveluiden parissa. Tutkimuksessa tuli ilmi myös selkeitä kehittämiskohteita laadukkaamman vuorovaikutuksen ja sen voimaannuttavan kokemuksen aikaansaamiseksi. Tutkimus ajoittui kevääseen 2014. Tutkimuksesta tekee erittäin ajankohtaisen se, että sen viitoittama kehittämistyö lapsikylässä jatkuu edelleen. Itse olen päässyt osallistumaan tähän kehitystyöhön tammikuusta 2015 alkaen, jolloin aloitin työt esimiehenä lapsikylässä. Ajankohtaiseksi tutkimuksen tekee myös se, että parhaillaan Suomessa työn alla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tarjoaa asiakkaan lisääntyvän valinnanvapauden. Asiakkaan kokemuksen merkitys palvelusta korostuu tällöin entisestään. Tässä tutkimuksessa mitataan juuri palveluun liittyvää kokemusta. Avainsanat: Kohtaaminen, vuorovaikutus, voimaantuminen, dialogisuus.Haikka Martti 57p. Language: Finnish. Helsinki, autumn 2017. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor in Social Services. The aim of the study is good interaction – the experience of the interaction in SOS Child Village in Kaarina Autumn 2017. The study is a quantitive one. In the study the experience of the interaction among the collaborators concerning SOS Child Village was illustrated and the results analyzed. A questionnaire was sent to adult clients, parents or custodians of the children who were taken to SOS Child Village, people providing services and other collaborators. In all, 92 questionnaires were sent and 37 responses were received. The percentage of responses was about 40. The questionnaire included structured and defined questions and a possibility to express opinions freely. Part of this study concerned the tools for SOS Child Village and they were developed to measure the experience of the interaction. Developing the tools was done in the close collaboration with SOS Child Village. The focus was creating the tools for research material which would be easily and regularly used for measuring the experience of the interaction. In this study developing the tools for measuring was briefly presented, but the emphasis is on the study of the interaction itself and its results. Differences came out concerning the results of the study between the responding groups. The lowest interaction was experienced just by clients. As to the experience of the interaction among collaborators the level was excellent within all services of SOS Child Village. In the study one could find obvious goals for developing better quality in the interaction to achieve the experience of enpowerment. The timing of the study was in the spring of 2014. The study is still very actual because it is guiding the developing work in the Child Village. I myself had a possibility to participate in this developing work from January 2015 as I was employed to work as a chief in the Child Village. The study has also a highly topical matter because restructuring social welfare and health care in Finland is actually taking place. The reform will offer clients more freedom to choose their services. The experience of the client is emphasized more than before. It was just the experience concerning the services that was measured in this study. Keywords: encounter, interaction, empowerment, dialogue