Hukan tunnistaminen terveydenhuollon vastaanottotoiminnassa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitkä työvaiheet tai toiminnot aiheuttavat lisäarvoa tuottamatonta aikaa eli hukkaa toimeksiantajan Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysviraston terveyspalveluiden lääkärien ja hoitajien vastaanotolla. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten paljon hukkaa syntyi ajallisesti, mitkä asiat tuottivat hukkaa ja miten hukka on muuttunut kahden kartoituskerran välillä. Toimeksiantaja voi kehittää palveluprosessiaan tehokkaammaksi hyödyntämällä opinnäytetyön tuloksia. Opinnäytetyö koostui kahdesta hukkatunnistimen (yksikössä tunnetaan nimellä hukkatutka) avulla tehdystä kartoituksesta. Molemmilla kartoituskerroilla menetelmänä käytetty hukkatunnistin on toimeksiantajan muokkaama alkuperäisestä versiosta. Toimeksiantaja toteutti syksyllä 2016 kaksipäiväisen kartoituksen hukan ilmenemisen selvittämiseksi ja keväällä 2017 toteutettiin toinen kartoitus tämän opinnäytetyön tekijän toimesta. Näiden kartoitusten aineistoja vertailtiin keskenään. Hukkatunnistin edustaa kvantitatiivista aineistonkeruumenetelmää, jota täydennet-tiin hyödyntämällä kvalitatiivista menetelmää. Kartoitusten tulokset osoittivat, että kevään 2017 kartoituksessa hukkaa aiheutui yhden työntekijän suorittamaa työvuoroa kohden keskimäärin 47 minuuttia, mikä on lähes 17 minuuttia enemmän kuin syksyllä 2016. Huomattavasti hukkaa aiheuttivat tietojärjestelmät ja tutkimus- ja hoitolaitteet, ajanvaraus sekä henkilöstöstä johtuva työtehtävän viivästyminen. Hukan määrän kasvusta huolimatta tuloksista on havaittavissa, että työtehtävän keskeytymisten aiheuttamat hukkaminuutit ovat vähentyneet. Osallistujien kehitysehdotukset hukan vähentämiseksi osoittavat myös yk-sikön henkilökunnan halua kehittää palveluprosessia sujuvammaksi.The aim of this thesis was to clarify what working stages or operations cause waste in Rauma Town Social- and Health Department’s outpatient unit. The aim of this thesis was, first, to clarify to what extent time loss arose, second, which factors caused waste, and finally, to investigate pos-sible changes within the aspect of waste during the two surveys designed for the case so that the commissioner could develop its service procedures more effectively by using the results of this thesis. This thesis includes two surveys that were carried out with the Waste Identification Tool. In both surveys the Waste Identification Tool was modified from the original on by the commissioner. The first two-day survey was carried out in autumn 2016 by the commissioner. In spring 2017 the second survey was accomplished by the author of this thesis. The collected data from the two surveys was compared. The Waste identification tool represented a quantitative method, which was filled in with a qualitative method. According to the results of the surveys the time loss in spring 2017 was average 47 minutes by one employer per work shift, which is almost 17 minutes more compared to the survey results in autumn 2016. Significant factors that caused waste, were: IT-systems, examination and treatment of devices, appointment reservation and delays in personnel’s working duties. Despite the increase of the waste the factors that interrupt work-ing duties and thus cause waste, have decreased significantly