Varhaisiän musiikkikasvatuksen työtavat erityislasten musiikkileikkikoulussa

Opinnäytetyössäni esittelen erityislapsista koostuvan musiikkileikkikouluryhmän toimintaa ja pohdin erityislasten opettamista sekä musiikkikasvattajan että musiikkileikkikouluryhmän näkökulmasta. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten varhaisiän musiikkikasvatuksen eri työtavat sopivat erityislasten opetukseen ja millaisia asioita musiikkikasvattajan tulisi ottaa huomioon erityislasten kanssa työskennellessä. Perustin opinnäytetyötäni varten oman erityislapsista koostuvan ryhmän, johon osallistui viisi perhettä. Musiikkileikkikoulutoiminnan tavoitteena oli tarjota lapsille vuorovaikutuksen, kommunikaation ja osallistumisen kokemuksia musiikin keinoin ja tuottaa musiikillisia elämyksiä sekä iloa. Musiikkileikkikoulukertoja oli yhteensä viisi ja jokainen kerta videoitiin. Kerrat analysoitiin videointien, ryhmästä tehtyjen havaintojen sekä vanhemmilta saadun palautteen perusteella. Projekti toteutettiin yhteistyössä Monitoimikeskus Jaatisen kanssa. Perustetun ryhmän perusteella voidaan sanoa varhaisiän musiikkikasvatuksen yleisimpien työtapojen sopivan hyvin myös erityislasten opetukseen. Erityisen toimivia työtapoja olivat laulu, liike ja soitto, joita käyttämällä voitiin tukea lasten erityistarpeita. Laulua käytettiin esimerkiksi ohjeiden antamisen tukena yhdessä havainnollistavien liikkeiden kanssa, jolloin toimintaan oli helpompi keskittyä ilman turhia keskeytyksiä. Varhaisiän musiikkikasvatuksen työtavoilla toimimisen nähtiin tarjoavan uusia ulottuvuuksia ryhmän jäsenten väliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon. Lapsia voitiin tukea itseilmaisuun musiikin keinoin esimerkiksi soittamalla, jolloin saatiin vuorovaikutuksen kokemuksia ryhmässä toimimisesta. Soittamiseen ja tanssimiseen osallistuivat myös sellaiset lapset, jotka eivät käyttäneet puhetta kommunikaationsa välineenä. Ilman puhetta toimiminen mahdollisti osallistumisen kaikille ryhmän jäsenille. Toiminta tarjosi lapsille siis osallistumisen kokemuksia, joiden avulla voitiin tukea erityislasten itseilmaisua, musiikillista keksintää ja itsetuntoa. Monipuoliset musiikilliset työtavat edesauttoivat lasten henkilökohtaisten tarpeiden huomioon ottamista ja opetusta voitiin eriyttää yksilölle sopivammaksi. Opinnäytetyöstä selvisi, että kokonaisvaltainen lähestymistapa musiikinopetukseen sopii erityislasten kanssa työskentelyyn erinomaisesti.This thesis explores early childhood music education’s most common methods in a music playschool group that I founded for children with special needs. The main purpose was to find out which methods of early childhood music education are most suitable for children with special needs and what aspects should be considered in teaching. The music playschool group for children with special needs was founded for this thesis and there were five families participating in the group. The music playschool group for children with special needs were founded in co-operation with Monitoimikeskus Jaatinen ry (an association for people with special needs) and the group gathered five times. My experiences as a teacher and the group’s activities, functions and goals are presented in this thesis. The most important goal for this music group was to offer experiences of interaction, communication and participation for children with special needs by using early childhood music education’s methods. All music activities were meant to produce joy and happiness for the participating families. The main idea in this thesis is that music belongs to everybody despite the difficulties in learning or social communication. This study proved that the early childhood music education’s methods are very suitable without major modifications also for children with special needs. The most effective methods that were used in the music playschool were singing, playing and movement. The singing was extremely helpful in situations where we moved from one action to another and I could give instructions for the children by singing. That helped the children to concentrate better, because there were not any extra interruptions in the lesson. The movement as a musical method was suitable for children with special needs also. The non-verbal communication by movement was experienced helpful for the children that had linguistic problems. Playing helped the children to express their emotions and musical inventions. All the children in the group could participate in playing with different instruments, which strenghtened their self-esteem and experiences of social interaction and communication. My studies with the music playschool group shows that versatile early childhood music education’s methods were extremely suitable also in teaching children with special needs