Kasvualustojen ominaisuudet ja käyttö : Tuotekehitysvaiheessa olevan turvelevyn ja kivivillalevyn vedenpidätysominaisuuksien vertailu

Kokeen tarkoitus oli selvittää uuden turvepohjaisen kasvualustan vedenpidätyskyky ja sen perusteella arvioida sen ominaisuuksia kasvihuoneviljelyssä. Työn toimeksiantaja oli suomalainen kasvualustoja kehittävä ja tuottava Kekkilä Oy. Vesikapasiteetin lisäksi kokeessa mitattiin vesi-, kiintoaines- ja ilmatilavuudet, kuivumiskutistuminen ja kuivatilavuuspaino. Vedenpidätyskoe tehtiin HAMK Lepaan kemian laboratoriossa syksyllä 2016. Kokeessa käytettiin EU-standardin mukaista SFS-EN-13041 –menetelmää paria käytäntöä soveltaen. Näytteet kyllästettiin ensin vedellä ja niiden pohjiin kohdistettiin asteittain voimistaen imua, jolloin osa vedestä pidättyi näytteiden huokosiin. Menetelmä perustuu näytteiden punnitsemiseen kokeen eri vaiheissa ja niiden tuloksilla vesitilavuuden ja -kapasiteetin laskemiseen. Vertailun vuoksi kokeessa mitattiin samat ominaisuudet myös kivivillasta, josta oli yhtä monta näytettä kuin turpeestakin. Sekä turve-, että kivivillanäytteistä puolet olivat käyttämättömiä ja puolet jo viljelyssä käytettyjä. Aikaisempiin tutkimuksiin ja kivivillanäytteiden tuloksiin verrattuna turvekasvualustan vedenpidätyskyky oli pienempi. Turvekasvualustassa oli enemmän pieniä ja suuria, ja kivivillassa keskikokoisia huokosia. Turvelevy voisi sopia ylikasteluviljelyyn, koska sen suuret huokoset eivät voi pidättää vettä. Käytetyt kasvualustat pidättivät enemmän vettä kuin käyttämättömät.The aim of this research was to investigate the water retention capacity of a new peat based substrate and evaluate its properties in greenhouse cultivation. The client of the research was Kekkilä Oy which is a Finnish company that products and improves substrates. Properties measured in the research were: water holding capacity, water volume, air volume, total pore space, shrinkage value and dry bulk density. The practical part of the water retention research was executed in the laboratory of Lepaa unit in the autumn 2016. The measuring methods followed the standard SFS-EN-13041 but for two exceptions. At first the samples were saturated with water. There was suction targeted at the bottom of the samples, so the pores retained some of the water. The method is founded on gravimetric measurements in various phases of the experiment. For the sake of comparison all the properties were defined of rockwool too. There were equal amount of peat and rockwool samples. Half of all the samples were new and the other half already used in cultivation. Compared to earlier researches and the results of the rockwool samples, water retention of the peat samples was mainly smaller. The peat substrate contains more small and big pores and the rockwool contains mostly medium-sized pores. The peat could be suitable for basin irrigation system because the biggest pores are not able to retain any water. The samples that were used in cultivation retained more water than the new ones