Rahanpesulainsäädännön uudistuksen vaikutus pankin käytänteisiin

Tämä opinnäytetyö käsittelee uutta lakia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä eli rahanpesulakia. Työssä tutkitaan rahanpesulain keskeisiä muutoksia ja muutoksien vaikutusta pankkialan toimintaan. Rahanpesulaki tuli pääosin voimaan 3. heinäkuuta 2017 eli opinnäytetyö käsittelee lakia sekä ennen sen voimaantuloa, että sen jälkeen. Työn tavoitteena on selvittää, miten asiat muuttuvat uudistuksen myötä ja millä tavalla se vaikuttaa toimintaan pankkialalla. Työ on toteutettu vuoden 2017 aikana. Lakiuudistuksella pannaan kansallisesti täytäntöön neljäs rahanpesudirektiivi. Lakiuudistuksella ohjataan entistä selkeämmin ilmoitusvelvollisia tunnistamaan ja arvioimaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä omassa toiminnassaan. Lain keskeisimpänä periaatteena on riskiperusteisuuden korostaminen, mikä tarkoittaa ilmoitusvelvollisille velvollisuutta päivittää laatimansa riskiarvio säännöllisesti. Kaupparekisterin yhteyteen tullaan perustamaan julkinen rekisteri, josta on saatavilla tiedot tosiasiallisista edunsaajista. Lain parannuksiksi katsotaan myös valvontaviranomaisten mahdollisuus rikemaksun, julkisen varoituksen tai seuraamusmaksun määräämiseen ilmoitusvelvollisille velvoitteiden laiminlyöntiin tai rikkomuksiin liittyen. Lakiuudistuksella on tarkoitus kokonaisuudessaan tehostaa viranomaisten välistä yhteistyötä. Opinnäytetyön viitekehys käsittelee rahanpesun historiaa ja mitä rahanpesu käytännössä tarkoittaa. Viitekehyksessä kerrotaan myös, millaisen vaiheistuksen kautta rahanpesu tavanomaisesti etenee. Viitekehyksessä käsitellään myös itse lakia ja sen tärkeimpiä kohtia sekä otetaan mukaan käytännön esimerkiksi oikeustapaus. Työn empiirinen osa koostuu kolmen rahoitusalalla työskentelevän asiantuntijan haastattelusta, jossa käsiteltiin lain muutoksien vaikutuksia käytännössä. Opinnäytetyön lopussa on pohdintaosio ja opinnäytetyöprosessin arviointi