Eri urakkamuodot perinteisessä linjasaneeraushankkeessa eri osapuolten näkökulmasta

Tämän insinöörityön tavoitteena oli selvittää perinteisen linjasaneeraushankkeen eri osapuolten näkemyksiä eri urakkamuotoihin. Näkemyksiä kartoitettiin haastattelemalla hankkeen aikana eri rooleissa toimivia henkilöitä. Insinöörityön tilaaja on suunnittelu- ja konsulttialan yritys Vahanen PRO Oy. Insinöörityö koostui kirjallisuustutkielmasta ja haastatteluista. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin linjasaneeraushankkeen eri vaiheisiin, urakkamuotoihin, toteutusmuodon valintaan ja hankkeen osapuoliin. Kirjallisuusosion lähdeaineistona käytettiin alan kirjallisuutta ja linjasaneeraushankkeisiin liittyvää tiedotusmateriaalia. Tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluilla selvitettiin eri urakkamuotojen soveltuvuutta linjasaneeraushankkeen toteutusmuodoksi. Tarkastelun kohteena olivat kokonaishintaurakka, kokonaisvastuurakentaminen, tavoitehintaurakka ja allianssi. Toteuttajatahojen näkemyksiä edustivat isännöitsijä, projektipäällikkö, valvoja, suunnittelijat, pääurakoitsija ja aliurakoitsijat. Haastateltavat toivat näkemyksiään esille siltä osin, kuin he olivat itse olleet mukana eri urakkamuodoilla toteutetuissa hankkeissa. Tilaajanäkökulmaa tutkimuksessa edustivat taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja hallituksen jäsen. Tilaajilla ei luonnollisestikaan ollut kokemusta kuin siitä urakkamuodosta, jolla heidän edustamassaan taloyhtiössä linjasaneeraushanke oli toteutettu. Heiltä kysyttiin, millä perustella kyseinen urakkamuoto oli valikoitunut heidän taloyhtiönsä toteutusmuodoksi. Lisäksi heitä pyydettiin arvioimaan, miten hanke oli heidän mielestään kyseisellä urakkamuodolla onnistunut. Linjasaneeraushankkeita tehdään Suomessa edelleen määrällisesti paljon, vaikka vuosisadan alkupuoliskon taloyhtiöissä remontit alkavatkin olla jo takanapäin. Tällä hetkellä korjaustyön alla ovat pääasiassa 1960–70-luvulla rakennetut taloyhtiöt. Perinteisen kokonaishintaurakan todettiin olevan yhä suosituin linjasaneeraushankkeiden urakkamuoto, mutta yhteistoimintamallien määrä oli kasvussa. Kokonaishintaurakkaa suosittiin sopimusmallin selkeyden ja tunnettuuden vuoksi. Tavoitehintaurakan ja allianssin etuja olivat yhteistoiminta ja kokonaishintaurakkaa lyhyempi läpimenoaika.The purpose of this Bachelor’s thesis was to explore the views of the various parties in a replumbing project to the selection of the method of procurement. The thesis was based on literature and interviews. The literature discussed the phases of a replumbing project, methods of procurement and their selection, and the parties of a replumbing project. The interview data was gathered though individual interviews with people with various roles in a project. The interviews were to determine the suitability of a fixed-price contract, design-and-build contract, target-price contract and an alliance for replumbing projects. The serviced providers interviewed were housing managers, project managers, supervisors, designers, general contractors and subcontractors, commenting the procurement methods they had been involved in. The interviewed customers were chairs of the boards of housing companies and a board member with experience only of the method used at their respective housing companies. They explained why they had selected the specific method and how the project had succeeded. The conventional fixed-price contract was found to be the preferred method of procurement in replumbing projects because of its clarity and familiarity, but the number of alliancetype arrangements was growing. The benefits of target-price contracts and alliances included cooperation and shorter throughput time compared to the fixed-price contract. Cooperation between designers and contractors will help to find effective solutions and savings that are acceptable to all parties