Lähijohtajuus psykiatrisella osastolla : Hoitohenkilökunnan kokemuksia lähijohtajuudesta

Opinnäytetyöni on kvantitatiivinen survey-tutkimus, minkä tarkoituksena on kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia lähijohtamisesta psykiatrisilla osastoilla HUS:n sairaanhoitopiirin alueella. Lisäksi kartoitan, mitä asioita hoitohenkilökunta haluaisi kehittää lähijohtamisessa. Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys koostuu mielenterveydestä, johtamisesta sekä työhyvinvoinnista. Opinnäytetyössäni haastattelin strukturoidun kyselylomakkeen avulla hoitohenkilökuntaa kahdeksalla erityyppisellä psykiatrisen erikoissairaanhoidon suljetulla osastolla. Kyselyt toimitin osastoille marraskuussa 2016. Osastot valikoituivat tutkimukseen täysin sattuman varaisesti, kriteerinä kuitenkin oli, että osaston luonteen piti olla psykiatrista erikoissairaanhoitoa tarjoava suljettu osasto. Toimitin kyselylomakkeita osastoille yhteensä 160 kappa- letta. Lomakkeista sain vastattuina takaisin 85 kappaletta (53%). Tutkittavilla oli kaksi viikkoa aikaa vastata kyselyihin. Aineiston analysoinnissa käytin SPSS-ohjelmaa. Hoitohenkilökunnan vastausten perusteella voidaan todeta, että valtaosa vastanneista koki lähijohtajan työhön liittyvien seikkojen toteutuvan osastollaan pääosin hyvin. Suurin osa vastaajista piti lähijohtajaansa luotettavana, työntekijöitä tasapuolisesti kohtelevana ja päätöksen teossa oikeudenmukaisena. Eniten eri mieltä vastaajat olivat siinä, että lähijohtaja osallistuu potilastyöhön, pitää yllä avointa ilmapiiriä, antaa rakentavaa palautetta ja ottaa puheeksi ristiriitatilanteet työyhteisössä. Vaikka hoitotyöntekijöiden kokemukset lähijohtajasta osastolla olivat hyviä, kuitenkin kehitettävääkin löytyi. Eniten kehitettävää vastaajat kokivat olevan lähijohtajan antaman positiivisen tai rakentavan palautteen antamisen suhteen. Seuraavaksi eniten koettiin, että kehitettävää olisi lähijohtajan avoimen ilmapiirin ylläpitämisen suhteen. Lähes yhtä paljon kehitettävää vastaajien mielestä oli työyhteisössä tapahtuvien ristiriitatilanteiden puheeksi ottamisessa. Vähiten kehitettävää vastaajat kokivat olevan kehityskeskusteluiden ja ryhmä-, sekä yksilötyönohjauksen suhteen. Vain alle puolet vastaajista kokivat, että lähijohtajan kannustamisella osallistumaan koulutuksiin, osallistumisella potilastyöhön sekä luottamuksellisen yhteistyön suhteen olisi kehittämisen tarvetta. Oman työkykynsä opinnäytetyöni kyselyssä oli arvioinut hyväksi yli puolet vastanneista, samoin kuin työssä jaksamisensa. Opinnäytetyöni tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi lähijohtajien koulutuksessa.My thesis is a quantitative survey that intends to describe the experiences the nursing staff have of their front-line management in some of the psychiatric wards in the University Hospital of Helsinki region. In addition, I will list some facts that the nursing staff would like to improve in the front-line management. The theoretical frame of reference of my thesis consists of mental health, management and well-being at work. In this thesis, I used a structural questionnaire interviewing the nursing staff of specialized health care in eight closed psychiatric wards. I sent 160 questionnaires to the wards in November 2016. The wards were selected at random, the only criterion being that the wards had to offer specialized mental health care. The respondents were asked to answer within two weeks. I received 85 answers, which is 53 % of the total amount of questionnaires. The data was analyzed using SPSS-word processing software. The majority of the nursing staff were satisfied with the professional skills of their front-line managers. They were reliable, treated the personnel impartially, and their decisions were considered to be fair. Differing opinions concerned questions about the front-line managers’ participation in the daily nursing work, their ability to provide a setting for an open atmosphere in the ward, their way of giving constructive criticism and how conflicts are solved and discussed in the ward. Even though the experiences of the nursing staff concerning their front-line managers were good, there are things to develop, as well. Firstly, the respondents feel there is most work to be done in how front-line managers succeed in giving positive and constructive feedback. Secondly, managers should improve their skills in providing an open atmosphere in the ward, as well as their conflict solving skills. According to the responses, career development discussions and individual and group work uidance are areas where there is little need for improvement. Less than 50% of the respondents wanted the managers to encourage them to participate in trainings or felt the front-line managers should take part in nursing work. Furthermore, less than half of the respondents felt their front-line manager needed to develop their skills in confidential collaboration. Respondents experienced their own ability to work to be good, as well as their ability to cope with their workload. The results of my thesis might be used for example in front-line managers’ training