Sairaanhoitaja lääkehoidon arvioijana : Potilastapauksen laatiminen, kehittäminen ja testaus

Sairaanhoitajan toteuttama potilaan lääkehoito on osa lääkitysturvallisuutta ja vaikuttaa siten edelleen potilasturvallisuuteen. Sairaanhoitajan lääkehoidon tehtäviin kuuluu esimerkiksi potilaan lääkityksen tarkistaminen. Haastattelemalla potilasta tai hänen omaistaan sairaanhoitaja selvittää, miten lääkkeitä todellisuudessa käytetään. Lääkelistaan on saattanut tulla myös huomioitavia muutoksia. Mahdollisista havaituista ongelmista tai huomioista viedään viesti eteenpäin lääkärille, joka tarvitsee määräyksiensä pohjaksi ajantasaisen tiedon potilaansa voinnista, lääkityksestä ja fysiologisesta tilasta. Lääkehoidon toteuttamiseen liittyviä taitoja on useita. Näistä osa-alueista esimerkiksi sairaanhoitajien farmakologian osaamista, lääkkeiden jakamista ja lääkelaskujen suorittamista on kritisoitu puutteellisiksi. Opinnäytetyö toteutettiin toiminallisena. Siinä on kirjallinen raportti ja toiminnallisena osuutena kehitetty potilastapaus, Ritva Lappalainen, joka edustaa keskimääräistä pohjois-savolaista potilasta (ikä, sukupuoli, diagnoosit) sisätautiosastolla. Opinnäytetyössä luotiin ja tarkistettiin potilastapaukselle arviointikriteeristö lääkityksen tarkistamista varten. Tuotoksen avulla voidaan myöhemmin selvittää sairaanhoitajien lääkehoidon arviointiosaamista. Potilastapauksen laatimisen lähtökohtana olivat tieteellinen näyttö ja erilaiset tilastot. Esimerkiksi Ritvalla on useita Suomessa yleisiä kansantauteja, kuten tyypin II diabetes ja sepelvaltimotauti. Potilastapaus alkaa tilanteesta, jossa Ritva saapuu keuhkokuumeen ja heikentyneen yleistilan vuoksi sairaalaan, jolloin sairaanhoitaja tarkistaa hänen lääkelistansa. Potilastapauksen laatiminen oli pitkä prosessi, jossa tuotoksen luotettavuus oli osoitettava johdonmukaisesti ja kattavasi. Työn vaiheita olivat potilaan luominen, perussairauksien määritteleminen, lääkityslistan laatiminen ja potilastapauksen arviointi. Lopuksi potilastapaus arvioitiin moniammatillisesti. Potilastapauksen arviointikriteerit määritettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) laaditun turvatarkastuslomakkeen mukaisesti. Arviointikriteereitä ei julkaista vielä tämän työn yhteydessä, koska toiminnallisen opinnäytetyön tuotosta voidaan käyttää uuden opinnäytetyön pohjana. Sen avulla voidaan tutkia sisätautiosaston sairaanhoitajien lääkehoidon arviointiosaamisen taitoja, siinä mahdollisesti esiintyviä puutteita ja hyvin hallittuja osaamisalueita. Näillä tiedoilla voidaan parantaa potilasturvallisuutta. Tutkimukseen osallistuvien sairaanhoitajien on lisäksi mahdollista saada tietoa omasta ammattiosaamisestaan ja siten voimaantua ja saada itseluottamusta. Lisäksi tutkimuksen tuloksista hyötyisivät sairaanhoitajia kouluttavat ammattikorkeakoulut Suomessa.The execution of a patient’s medication is a part of a nurse’s professional skills. By influencing medication safety, patient safety can be improved. For example, a nurse must check the patient’s medication. By interviewing the patient or his/her relative, the nurse clarifies how the medication has been used in reality. In addition, the medication may have been altered which must also be taken into consideration. If any problems in the medication are found, the doctor must be notified of it, as the doctor needs the latest and essential information of the patient in order to make the correct decisions. There are many skills included in the executing of medication. Many of these skills, such as pharmacology, medication distribution and medication calculations, have been criticized as insufficient for nurses. This thesis was a functional one. It comprises of a literary report and a patient case, which was developed as a functional part of the thesis. The patient case, Ritva Lappalainen, represents a typical Northern Savonia (age, gender, chronic diseases) internal diseases ward patient. The aim of this functional thesis was to create and evaluate a patient case. Later on, this patient case can be used as a base for a new thesis where nurses’ medication competence is evaluated. The patient case was based on evidence and statistics. For example, Ritva had many of the diseases commonly found in Finland, such as type II diabetes and coronary arterial disease. The starting point of the case study was a situation where Ritva was enrolled to a hospital ward due to pneumonia and weakening of general state. According to the general instructions, a nurse examines the medication of an arriving patient. Compiling the patient case proved to be a long process, which required plentiful of theory and thought. Firstly, the patient case was created. Secondly, her diseases were named. Thirdly, the national recommendations were taken into consideration when deciding appropriate medication. Fourthly, an overall evaluation was made. Is the patient case plausible and is everything taken into consideration, for example has something been forgotten? Finally, the patient case was reviewed among peers and in a multi professional team. The criteria for evaluation the patient case was based on a patient safety control form made by the University hospital of Kuopio. The criteria for evaluation were not published, because the created patient case can be used as a base for a new thesis. There it can be used in studying the medication competence of nurses working in an internal diseases ward in Finland. Acquired information can be used in improving the patient safety. Participating nurses can obtain details of one’s level of medication knowledge and hence gain confidence. Furthermore, the results of future study would benefit The Universities of Applied sciences which educate nurses in Finland