Patients undergoing dialysis- focus on nutrition : A literature review

The purpose of this thesis is to describe appropriate nutrition for dialysis patients. The aim is to utilize this knowledge in clinical nursing when developing patient education. The thesis´s focus is on problems related to the nutrition of dialysis patients and on methods that patients use in managing the renal diet. Thirteen research articles were analyzed for this literature review. The articles were acquired through the CINAHL and MEDLINE databases (n=11) and two research articles were acquired through manual search (n=2). Two main themes in the reviewed articles are problems related to the renal diet and methods used in managing the renal diet. According to the literature, early dietary advice is beneficial, and results in better adherence and improved patient outcomes. The articles emphasize that nurses play a major role in providing ongoing nutritional education to renal patients; therefore, nurses need factual information about the renal diet in order to provide the patient with good care. This is accomplished with continuing nursing education. Appropriate methods of protein nutrition spark controversy in the renal community and more studies are needed in the future. Overhydration in dialysis patients is best detected by measuring body mass composition. By contrast, use of BMI to determine interdialytic weight gain is often inaccurate because patients can be over-hydrated despite low interdialytic weight gain. Methods used for managing the renal diet include a combination of cognitive and behavioral methods, either proactively to avoid lapses or as compensatory methods. Self-management is common practice among dialysis patients. The highest levels of self-management and diet adherence are among women; the lowest levels are among men, young and people working full-time jobs. Main factors influencing the level of self-management are patients´ knowledge, self-efficacy, depression and the availability of social support. Further studies need to be conducted on the mechanisms through which dietary restrictions may influence patient outcomes. Nurses´ roles in providing nutritional information should be supported with ongoing education for nurses.Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut kuvata dialyysipotilaan ruokavalioon liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on käyttää tätä tietoa kliinisessä hoitotyössä potilaan ohjauksen kehittämisestä. Opinnäytetyön painopiste on ollut dialyysipotilaan ruokavalioon liittyvissä ongelmissa, sekä menetelmissä joita dialyysipotilaat käyttävät ruokavalion ylläpidossa ja toteutuksessa. Yhteensä 13 tutkimusartikkelia valittiin analysoitavaksi. MEDLINE ja CINAHL tietokannoista löydettiin yksitoista artikkelia (n=11) ja manuaalisella haulla (n=2). Tutkimuksen tulokset esitetään kirjallisuuskatsauksena. Tässä kirjallisuuskatsauksessa käytettyjen artikkeleiden keskeisenä teemana on dialyysipotilaan ruokavalioon liittyvät ongelmat sekä menetelmät joita dialyysipotilaat käyttävät ruokavalion ylläpitoon ja toteutukseen. Kirjallisuudessa tulee esille aikaisen ruokavalio-ohjauksen tarve, sekä hyödyt, jotka jatkuvat läpi koko dialyysipotilaan hoitopolun ajan. Hoitajien rooli potilaiden ohjauksessa on tärkeää ja jatkuvaa, ja heidän tietonsa tulisi olla ajantasaista. Proteiinin merkityksestä munuaispotilaan ruokavaliossa ollaan vielä epävarmoja ja lisätutkimuksia kaivataan. Nestekertymien arvioimiseen dialyysihoitojen välillä on käytettävä kehonkoostumus-mittausta, koska painoindeksi ei ole tarpeeksi tarkka mittari nestekertymien arvioimiseen. Potilaalla voi olla liiallista nestekertymää vaikka painoindeksissä ei olisi näkyvää muutosta. Dialyysipotilaat käyttävät moninaisia menetelmiä ruokavalion ylläpitoon ja toteutukseen, joista yleisimmät ovat yhdistelmä kognitiivisia ja käyttäytymisen kontrolloinnin menetelmiä. Itsesäätely on myös yleistä. Miehet, nuoret ja täysipäiväisesti työssäkäyvät kokevat itsesäätelyn ja ruokavalion noudattamisen ongelmallisena. Itsesäätelyyn vaikuttavat tekijät ovat potilaan tietoperusta, minäpystyvyys, masennus sekä sosiaalisen tuen saatavuus. Lisätutkimuksia ruokavalion vaikutuksesta potilaaseen olisi tarpeen, jotta sen vaikutus potilaan kokonaisvaltaiseen terveyteen ymmärrettäisiin paremmin. Hoitajien tietotaitoa dialyysipotilaan ruokavalio-ohjauksessa pitäisi tukea säännöllisillä lisäkoulutuksilla