Kieli-ideologiat arjessa. Neksusanalyysi monikielisen inarinsaamenpuhujan kielielämäkerrasta

Kieli-ideologiat ovat kieltä, sen käyttämistä ja käyttäjiä koskevia diskursiivisia määritelmiä ja kuvauksia. Vaikka kieli-ideologiat ovat juurtuneet historiallisiin käyttöyhteyksiin, ne ovat kuitenkin aina lokaalisesti tuotettuja ja yksilöllisesti koettuja. Ne siis rakentuvat sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Tarkastelen tässä artikkelissa saamen kieliin ja monikielisyyteen liittyviä kieli-ideologioita yhden monikielisen inarinsaamenpuhujan kertomana ja kokemana. Artikkelin tavoitteena on myös esitellä yhtä diskurssintutkimuksen uusinta teoreettis-metodista viitekehystä, neksusanalyysiä (Scollon & Wong Scollon 2004), ja sen soveltamista kieli-ideologioiden tarkastelussa. Inarinsaamenpuhujan kielielämäkerta on tarina kielikäytänteiden muutoksesta, johon kieli-ideologiset prosessit osallistuvat. Näihin prosesseihin kytkeytyvät diskurssit ja niiden muodostamat rihmastot rakentavat ja uudelleen määrittelevät inarinsaamen arvoa ja funktionaalisuutta, jotka vaihtelevat stigmasta revitalisaation kohteeksi ja turismin resurssiksi. Kielielämäkerrassa inarinsaame liittyy lapsuuden kontekstissa erityisesti oman paikallisen yhteisön jäsenyyteen, kun taas koulukontekstissa ja myöhemmin kielen revitalisaatiokontekstissa puntaroitavana on suhde suomeen ja suomenkielisiin. Turismin kontekstissa inarinsaame tuotteistuu ja muuntuu osaksi matkailutuotetta. Inarinsaame on muutoksia läpikäynyt resurssi, yhtä aikaa uusi ja vanha, oma ja toisten säätelemä. Samalla puhujan asema inarinsaamen käyttäjänä vaihtelee kielenosaajasta ja säilyttäjästä sen oppijaksi ja tuotteistajaksi, ja näissä prosesseissa puhuja tekee itse kieli-ideologista työtä navigoidessaan erilaisten vaihtoehtojen tai niiden puuttumisen välillä. Neksusanalyysi vaikuttaa soveltuvan hyvin kielenkäyttäjän kokemusten ja laajempien kieli-ideologisten prosessien tarkasteluun. Monia teoreettisia ja metodisia viitekehyksiä yhdistävänä neksusanalyysi tuo tekstivetoiseen diskurssintutkimuksen perinteeseen sieltä aiemmin pitkälti puuttuneen etnografisen otteen sekä muokkaa sitä, mitä kriittisyys uudemmassa diskurssintutkimuksessa tarkoittaa. --- Language ideologies in practice: A nexus analysis of a multilingual Inari Sámi speaker’s language biography Language ideologies can be seen as discursively constructed definitions and descriptions of languages and their speakers. While language ideologies are rooted in their historical contexts, they are always locally produced and individually experienced. Thus they are both socially and individually constructed. Against this backdrop, the article examines language ideologies in relation to the Sámi languages, as experienced and narrated by one multilingual speaker of Inari Sámi. Another related aim of the article is to introduce one of the most recent theoretical and methodological frameworks in discourse studies, namely Nexus Analysis (Scollon & Wong Scollon 2004) and the ways in which it can be applied in examining language ideologies. The language biography of the Inari Sámi speaker reveals a story of changing language practices affected by numerous language-ideological processes. Within this language biography, the value and function of Inari Sámi has varied from that of a stigmatised language on the one hand, to the object of language revitalisation and a tourism product on the other. In the context of childhood, Inari Sámi seems to relate to the sense of belonging to a local Sámi community, while the contexts of education and language revitalisation highlight the relationship of Inari Sámi to the Finnish language and Finnish speakers. In the context of tourism, Inari Sámi is transformed into an emblematic resource. At the same time, the role of the Inari Sámi speaker varies from native-language speaker to language learner and tourism trader. Within these processes, the speaker navigates between a variety of options and, while doing so, takes part in forming and defining language ideologies. Nexus analysis has proven to be a fruitful approach to the examination of language-ideological processes as both socially constructed and individually experienced. As a transdisciplinary approach, nexus analysis introduces an ethnographic perspective on the discursive data while contributing to the reconfiguration of what it means to be ‘critical’ in contemporary discourse studies.peerReviewe