Käsityöyrittäjien verkosto-osaaminen

Verkosto-osaamisen ennustetaan tulevaisuudessa olevan kansainvälisessä verkottuneessa taloudessa toimivien suomalaisten yritysten tärkeimpiä osaamisalueita. Verkosto-osaaminen tarkoittaa tässä tutkimuksessa käsityöyrittäjän kykyä ja halua toimia monenkeskisissä toimijaverkoissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisista osa-alueista käsityöyrittäjien verkosto-osaaminen rakentuu ja minkälaisia keskinäisiä kytköksiä näillä osa-alueilla mahdollisesti on. Työssä rakennettiin käsityöyrittäjien verkosto-osaamisen viitekehys, toisin sanoen käsityöyrittäjien verkosto-osaamisen paikallinen teoria. Tutkimuksen teoreettisena perustana ovat yrittäjyystutkimuksen verkostolähes¬tymistavan ja yritysverkostokoulukunnan jäsennykset markkinoista verkostoina. Työssä rakennettu verkosto-osaamisen viitekehys kiinnittyy siten kyseisiin lähestymistapoihin ja tuottaa niihin uutta käsitteellistä tietämystä tietyntyyppisten pienyritysten verkottumisen edellyttämästä osaamisesta. Empiirinen tutkimus toteutettiin usean tapauksen tapaustutkimuksena (14 verkottuneesti toimivaa käsityöyrittäjää). Lisäksi aineistona käytettiin kuuden alan asiantuntijan haastatteluja. Käsityöyrittäjien verkosto-osaamisen viitekehys koostuu suhteiden luomisessa sekä suhteiden ja monenkeskisten toimijaverkkojen ylläpitämisessä tarvittavista osaamisalueista. Suhteiden luomisessa tarvittavia verkosto-osaamisen osa-alueita ovat luottavaisuus verkostoihin järjestelmänä; visiointikyvykkyys, joka viittaa erityisesti yhteistyömahdollisuuksien näkemiseen; kontaktihakuisuus; kyky tunnistaa oman yrityksen voimavara- ja yhteistyötarpeet ja kertoa niistä muille toimijoille sekä kyky hyödyntää omia aikaisempia ja fokaalin verkon toimijoiden kontakteja mahdollisten kumppanien tunnistamiseksi. Suhteiden ja monenkeskisten toimijaverkkojen ylläpitämisessä tarvittavia käsityöyrittäjien verkosto-osaamisen osa-alueita ovat kyky ottaa toisen osapuolen edut huomioon; sosiaaliset taidot, erityisesti sosiaalinen joustavuus; kyky ja halu jakaa omaa tietämystä sekä vastaanottaa ja hyödyntää toisten toimijoiden näkemyksiä ja tietämystä; asiakaslähtöinen tuotemuuntelu- ja räätälöintikyky; oman ajankäytön hallinta ajan varaamiseksi suhteiden hoitamiseen sekä koordinointiosaaminen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luottavaisuus verkostoihin järjestelmänä on suhteiden luomisessa tarvittavan verkosto-osaamisen perustavaa laatua oleva osaamisalue, sillä ilman sitä käsityöyrittäjät eivät oma-aloitteisesti pyri luomaan yhteistyösuhteita tuntemattomiin toimijoihin eivätkä myöskään pyri aktiivisesti rakentamaan vahvasidoksisia suhteita niihin toimijoihin, joihin heillä on jo kontakteja. Käsityöyrittäjien kyky ottaa toisen osapuolen edut huomioon on puolestaan suhteiden ja verkkojen ylläpitämisessä tarvittavan osaamisen perustavaa laatua oleva osaamisalue, sillä toisen osapuolen etujen huomioon ottaminen liittyy suhteessa rakentuvan luottamuksen ja osapuolten välisen sitoutumisen tunteeseen. Teoreettisen annin lisäksi tuloksilla on merkitystä käsityöyrittäjille ja käsityö¬yritysten kehityksen tukijoille sekä pienyritysten tuki- ja kehittämistoimia suunnitteleville organisaatioille. Alan toimijat voivat hyödyntää tuloksia verkosto-osaamisen itsearvioinnin ja suhteiden kehittämisen työkaluna. Koulutus- ja kehittämisorganisaatiot hyötyvät tuloksista suunnitellessaan hankkeiden sisältöjä