Ymmärtääkö suomalainen võroa paremmin kuin viroa : reseptiivinen monikielisyys lähisukukielien välillä

Tutkimuksen aiheena on lähisukukielien välillä ilmenevä reseptiivinen monikielisyys. Tutkimuksessa selvitetään ymmärtääkö suomalainen etelävirolaista võron kieltä paremmin kuin viroa. Lisäksi tutkitaan myös tekstiaiheisiin liittyvien kontekstien vaikutusta tekstien sanojen ymmärtämiseen. Tutkimusaineistona käytetään ryhmämuotoisessa haastattelussa monivalintakysymyksien kautta saatuja lomakevastauksia, joihin haastateltavat vastaavat äänitekstien kuuntelun perusteella. Tutkimusmateriaalina käytetyt tekstit, joulu- teksti ja susi- teksti, ovat valikoituneet helppouden ja arkikielisyyden perusteella. Tekstit esitetään äänitettynä sekä võron- että vironkielellä, kummallekin ryhmälle erikseen omalla vuorollaan. Haastateltavien tehtävänä on kuunnella omat ryhmäkohtaiset 2 tekstiä ja vastata lomakekyselyyn, johon liittyy oman tekstiosion monivalintakysely. Monivalintakyselyn avulla selvitetään võron- ja vironkilisten tekstien kääntämistä suomeksi ja sitä kautta niiden ymmärtämistä. Kaikki testitekstin vastaukset analysoidaan sekä yleisellä tasolla, että erikseen siihen vastanneiden haastateltavien kielitaustojen perusteella. Kontekstin selvittämiseksi tarkastellaan erikseen väärin ymmärretyt, eli väärin käännetyt sanat ja arvioidaan myös kielitaustojen vaikutusta tekstien kääntämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on löytää reseptiivisen monikielisyyden taustalla olevien tekijöiden vaikutusta sukukielen ymmärtämiseen ja tarkistaa erityisesti näiden haastateltavien vastauksia, jotka eivät osaa viron kieltä. Esiintyykö tätä reseptiivistä monikielisyyttä enemmän võron tai viron kohdalla? Lisäksi selvitetään kontekstien merkitystä tekstien ymmärtämisen kannalta. Tutkimuksen tulos osoittaa, että reseptiivinen monikielisyys ilmenee sukukielistä viron kielen kuuntelemisessa paremmin kuin võron kielen kuuntelussa. Taustaoletuksena on, että vaikuttavana tekijänä siinä, saattaa olla nykyisen kirjaviron perustana oleva, viron pohjoismurteista kehitetty kirjakieli, jota viron kielenuudistajat kehittivät 1800-luvun loppupuolelta lähtien suomen kieliopin mallin mukaisesti. Myös historiallisten kielikontaktien vaikutuksia Pohjois-Viron rannikkoalueen ja Suomen rannikkoalueen välillä ei voida poissulkea toisen kielen ymmärtämistä lisäävien tekijöiden joukosta. Konteksti auttaa koko tekstin sisällön ymmärtämistä, vaikka se näytä parantavan yksittäisten sanojen kääntämistä ja ymmärtämistä. Tässä tutkimuksessa konteksti vaikutti haastateltaviin sekä myönteisesti että kielteisesti, erityisesti kulttuurisidonnaisia ilmiöitä sisältävien tekstien ymmärtämiseen