Hyönteistalous osana suomalaista alkutuotantoa

Maailman väkiluvun kasvaessa on ruuantuotantoa varten otettava käyttöön koko ajan enemmän pinta-alaa maanviljelyyn, rehuntuotantoon ja laidunnukseen. Tämä kehityskulku on kestämättömällä pohjalla ja ratkaisuksi on esitetty hyönteisten kasvattamista teollisen ruuantuotannon raaka-aineeksi. Hyönteissyönti on vasta nouseva trendi mutta trendin kasvu on voimakasta etenkin tällä hetkellä länsimaissa. Etuna hyönteistentuotannossa ovat merkittävästi pienemmät kasvihuonekaasupäästöt ja vedenkulutus sekä huomattavasti tehokkaampi rehuhyötysuhde kuin muilla tuotantoeläimillä. Hyönteisen ravintoarvot ovat myös erilaiset kuin muilla tuotantoeläimillä ja arvoihin voidaan vaikuttaa voimakkaasti. Kotisirkkojen kasvatuksen pilotointi tehtiin tämän lopputyön tiimoilta Etelä-Pohjanmaalaisella maatilalla, joka on tänä päivänä yksi Skandinavian suurimmista hyönteistuotantotiloista laajennuksien jälkeen. Koetilalla koostettiin tulokset laskelman pohjaksi, jolloin päästiin tarkastelemaan tuotannosta muodostuvia kokonaiskustannuksia tässä ensimmäisessä tuotantomallissa. Tämän ohella saatiin muodostettua hyönteistuotannon yhteiskunnalliselle kannattavuudelle lopputulos. Yhden tuotetun kotisirkkakilon kustannukset muodostettiin suhteutetuilla panosten hinnoilla. Käytettyinä panoksina huomioitiin rehun kulutus, lämmityskustannukset ja työvoimakustannus. Yhteiskunnallinen hyöty muodostettiin hyönteisten käytön syrjäyttäessä naudan ja sianlihan kulutusta ja tätä kautta kasvihuonekaasupäästöjä. Kasvihuonekaasupäästöt hinnoiteltiin markkinahintojen mukaan. Ilmastovaikutuksiltaan hyönteistuotantoa rinnastetaan hieman tehokkaammaksi kuin kalojen. Todellinen hyöty yhteiskunnalle muodostuu myös työllisyyden kehittymisen kautta tuotannossa ja prosessiteollisuudessa sekä loppumarkkinoinnissa