Yliopisto-opiskelijoiden käsitykset rikollisuuden syistä ja opiskelun yhteys asenteisiin

Tutkimuksen kohteena ovat yliopisto-opiskelijat ja se tarkastelee tilastollisin menetelmin opiskelijoiden käsityksiä rikollisuuden syistä. Lisäksi selvitetään sitä, miten opiskelu mahdollisesti vaikuttaa heidän arvoihinsa ja asenteisiinsa sekä niiden kautta rikollisuuden syykäsityksiin. Tutkimus pyrkii myös arvioimaan edellä mainittujen tekijöiden mittaamiseen kehitetyn instrumentin (kyselylomake) toimivuutta. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat sosiaalitieteellisen kriminologian yleiset rikollisuuden syitä koskevat teoriat sekä poliittista sosialisaatiota käsittelevät teoreettiset muotoilut. Tutkimuksessa käytetty Rikollisuuden syykäsitykset-aineisto (N=687) on kerätty survey-kyselyllä Helsingin yliopiston kriminologian luennoilla vuosina 2011-2016. Opiskelijat ovat vastanneet kyselyyn luentosarjan alussa ja suurin osa vastaajista on oikeustieteen opiskelijoita. Tutkimuskysymysten kannalta keskeisissä analyyseissä on käytetty menetelminä faktorianalyysiä sekä lineaarista regressioanalyysiä, joiden avulla on muodostettu faktorimalli kyselyn rikollisuuden syykäsityksiä koskevan kysymyspatterin muuttujista ja tutkittu selittävien muuttujien yhteyttä faktoroituihin syykäsityksiin (erityishuomio opiskeluun ja asenteisiin liittyvissä muuttujissa). Näiden lisäksi arvoja ja asenteita on tarkasteltu mm. ristiintaulukointien ja korrelaatioiden kautta. Faktorianalyysissä havaittiin, että rikollisuuden syykäsitysmuuttujista on löydettävissä latentti rakenne, joka poikkeaa jossain määrin kyselylomakkeen asiaa koskevan kysymyspatterin taustana olleesta viitteellisestä teoreettisesta skeemasta ja jonka perusteella voidaan tehdä päätelmiä siitä, minkälaisia konstruktioita vastaajat muuttujista muodostavat. Faktoroinnin avulla voitiin myös todeta, että mukana on muutama monitulkintainen muuttuja, joiden uudelleenmuotoilua on syytä ainakin pohtia kyselylomakkeen jatkokäyttöä harkittaessa. Lisäksi selvisi, että opiskeluun liittyvillä tekijöillä on yhteys asenteisiin ja sitä kautta käsityksiin rikollisuuden syistä. Eri tieteenalojen opiskelijat vaikuttavat eroavan toisistaan vasemmisto-oikeisto- ja liberaali-konservatiivi-akseleilla tarkasteltuna ja tämä ero arvoissa sekä asenteissa välittyy myös käsityksiin rikollisen käytöksen taustalla vaikuttavista kausaliteeteista. Sosiodemografisista taustamuuttujista regressiomallissa oli mukana sukupuoli, joka sekin näyttää jossain määrin vaikuttavan opiskelijoiden syykäsityksiin