Responsible Corporations : Assessing the theoretical limits and requirements of corporate personhood for criminal responsibility

Tämä tutkielma käsittelee yritysten rikosoikeudellista vastuuta peilaten sitä perinteiseen tahallisuusoppiin. Tutkielman metodologia on oikeusteoreettinen ja aihetta käsitellään lähinnä käsitteellisellä tasolla. Myös oikeusvertailevat näkökohdat tulevat esille, koska aihetta koskeva kirjallisuus ja aiempi tutkimus ovat peräisen suurimmaksi osaksi Common Law -maista. Olennaisena osana tutkielmaa on kuitenkin tarkastella Suomessa kehitettyä yritysten rikosoikeudellista vastuuoppia ja yrittää arvioida sen käsitteellistä perustaa kriittisesti. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella erityisesti Peter A. Frenchin kehittelemää oppia kollektiivisesta vastuusta ja pyrkiä tunnistamaan ne lähtökohdat ja edellytykset, joiden pohjalta siitä voisi kehittää varsinaisen rikosoikeudellisen vastuuteorian rikosoikeudelliselle yritysvastuulle. Johdannon jälkeisessä osassa käydään läpi keskeisiä rikosoikeusteoreettisia ja filosofeja käsitteitä. Kolmannessa osassa käydään lyhyesti läpi keskeiset oikeushenkilön vastuun teoriat ja niiden ongelmakohdat. Neljännessä osassa syvennytään Frenchin teoriaan yritysten sisäisistä päätösrakenteista (Corporate Internal Decision Structures), minkä jälkeen lopuksi syvennytään Suomen lainsäädännön tilaan ja peilataan sitä Frenchin teorian avulla. Suomen pragmaattinen lähestymistapa oikeushenkilön rikosvastuuta kohtaan perustuu osin epätyydyttävälle isännänvastuukäsitteelle, joka voi toimia pienien yritysten tapauksessa, jossa yrityksen johto henkilöityy vahvasti yrityksen kanssa. Sen sijaan monimutkaisempien suuryritysten tapauksessa isännänvastuu tai identifikaatioteoria ei johda suotuisiin lopputuloksiin syyllisyyden (tai subjektiivisen tunnusmerkistönmukaisuuden) kannalta. Rikosoikeudellisen rangaistavuuden edellytykset vaativat syyllisyyden näyttämistä, eikä rikosoikeudellista rangaistusta tulisi antaa pelkästään edustusasetelman pohjalta